Ete­lä-Su­da­nin ka­pi­nal­li­set syyt­tä­vät ar­mei­jaa tu­li­tauon rik­ko­mi­ses­ta

Etelä-Sudanin kapinalliset syyttävät maan armeijaa tulitauon rikkomisesta vain tunteja sen voimaan astumisen jälkeen.

Etelä-Sudanin kapinalliset syyttävät maan armeijaa tulitauon rikkomisesta vain tunteja sen voimaan astumisen jälkeen. Kapinallisten mukaan hallituksen sota-aluksilta on tulitettu kapinallisasemia.

Kapinalliset aikovat raportoida rikkomuksista maanantaina itäisen Afrikan maiden yhteisölle (IGAD), joka auttoi tulitaukosopimuksen syntymisessä. Etelä-Sudanin hallitus tai armeija eivät ole toistaiseksi kommentoineet kapinallisten syytöksiä.

Tulitauko tuli voimaan viime yönä. Sen kestävyyttä on epäilty, sillä vain tunteja ennen määrättyä voimaanastumishetkeä hallituksen ja kapinallisten joukkojen välillä puhkesi taisteluita. Joukot ovat syyttäneet toisiaan yhteenottojen aloittamisesta.

Tulitauon toivotaan lopettavan maassa liki kaksi vuotta riehuneen sisällissodan. Tulitauon aikana lopullinen rauhansopimus on määrä saada aikaan 72 tunnissa.

Ennen nyt alkanutta tulitaukoa ainakin seitsemän aselepoa on solmittu ja sitten rikottu Etelä-Sudanissa vain tunteja niiden alkamisen jälkeen.

Etelä-Sudanista on raportoitu muun muassa joukkoraiskauksista ja lapsisotilaiden käyttämisestä taisteluissa. Yli kaksi miljoonaa ihmistä on paennut sisällissodan väkivaltaisuuksia. Noin 200 000 siviiliä on hakenut turvaa YK:n leireiltä.

Kiistaa rauhan ehdoista

Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista neljä vuotta sitten. Sisällissota sai alkunsa joulukuussa 2013, kun presidentti Salva Kiir syytti entistä varapresidenttiä ja kapinallisten johtajaa Riek Macharia vallankaappauksen suunnittelusta. Taistelut ovat ajaneet maan etniset ryhmät vastakkain.

Rauhanneuvottelujen ja tulitaukosopimuksen kätilöinä ovat toimineen itäisen Afrikan maiden yhteisö (IGAD), Afrikan unioni, YK, Kiina, Britannia, Norja ja Yhdysvallat. YK:n turvallisuusneuvosto on uhannut pakotteilla kaikkia tahoja, jotka rikkovat tulitaukosopimusta.

Machar suostui allekirjoittamaan alustavan rauhansopimuksen elokuun 17. päivä, mutta Kiir taipui vasta keskiviikkona. Presidentti listasi lisäksi nipun ehtoja pysyvälle rauhalle, mikä kirvoitti kapinallisjohtajan toteamaan, että ehdot "herättävät epäilyksiä hallituksen todellisesta sitoutumisesta rauhaan".

Yksi kiistanaihe on sopimuskohta, joka takaa varapresidentin pestin kapinallisille. Todennäköisesti virkaan palaisi Machar. Tämä ei sovi hallitukselle, jonka mukaan Macharin paluu olisi "nöyryytys" ja "palkkio kapinoinnista".

Ilmoita asiavirheestä