Khartum Sudanin eteläosassa järjestetään kansanäänestys alueen itsenäistymisestä kuuden vuoden itsehallintokauden jälkeen, kertoi Etelä-Sudanin kapinallisten edustaja sunnuntaina.
Sudanin hallitus ja kapinalliset ilmoittivat lauantaina päässeensä sopimukseen itsehallinnon myöntämisestä Etelä-Sudanille.
"Itsenäisyydestä järjestetään kansainvälisesti valvottu kansanäänestys kuuden siirtymäkausivuoden jälkeen. Siirtymäkautena etelän kapinalliset vastaavat itse asioistaan", sanoi Sudanin kansan vapautusliikkeen SPLM/A:n edustaja Samson Kwaje Nairobissa.
Sudanin hallituksen ja kapinallisten edustajat päättivät lauantaina neuvottelut, jotka alkoivat Keniassa kesäkuun puolivälissä. Neuvotteluja jatketaan jälleen Keniassa elokuussa.
Neuvotteluissa on sovittu, että Pohjois-Sudanissa noudatettua islamilaista lakia Shariaa ei yritetä saattaa voimaan Etelä-Sudanissa, jossa pääosa väestöstä on kristittyjä ja luonnonuskontojen kannattajia.
Sudanin presidentti Omar al-Beshir ylisti saavutettua ratkaisua. Hänen mukaansa sopimus on "pysyvän rauhan alku". Beshir sanoi jo perjantaina aloittavansa kansallisen ohjelman, jotta Sudanin uskonnolliset ristiriidat saataisiin ratkaistuksi. Ohjelman avulla pyritään sanomalehtitietojen mukaan takaamaan kansalaisille perusoikeudet ja -vapaudet, kuten lehdistönvapauden, oikeuden mielenilmauksiin ja suojan poliittisilta ja uskonnollisilta vainoilta.
Taustalla
öljy
Analyytikkojen mielestä lauantaina saavutettu sopimus on hyvin pitkälti kansainvälisen painostuksen tulosta. Diplomaattilähteiden mukaan etenkin Yhdysvaltojen, Britannian ja Norjan panos oli merkittävä. Innokkuuden taustalla on kuitenkin hyvän tahdon lisäksi arkipäiväisempi syy - öljy.
Yhdysvaltain hallituksen uskotaan jo pitkään halunneen rauhaa Sudaniin, jotta sitä koskevat kaupparajoitukset voitaisiin kumota. Amerikkalaisyhtiöt eivät voi tehdä kauppaa tai porata öljyä Sudanissa, jonka arvellaan olevan melkoinen mustan kullan aarreaitta. Kapinalliset ovat myös varoittaneet, että he saattavat iskeä ulkomaisia yhtiöitä vastaan.
"Amerikkalaiset haluavat kilpailla kiinalaisten, malesialaisten ja muiden alueella jo toimivien kanssa, ja ovat siksi halunneet maan tasapainoon", analyytikko Adlan Hardallu uskoo.
"Sopimus on erittäin hyvä uutinen länsimaisille öljy-yhtiöille", arvioi puolestaan taloustutkija Bill Farren-Price.
Sudanin öljynvienti alkoi vasta vuonna 1999, mutta siitä on nopeasti tullut maan tärkein vientituote. Maa tuottaa tätä nykyä 250 000 tynnyriä öljyä päivässä, ja sen öljyvarannoiksi arvioidaan jopa noin 3 miljardia tynnyriä.
Monet yhtiöt, esimerkiksi kanadalainen Talisman, ovat sodasta huolimatta tehneet yhteistyötä Sudanin hallituksen kanssa päästäkseen käsiksi maan öljyvarantoihin. Tämä on taas kirvoittanut kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä, joiden mielestä yhtiöt ovat näin tukeneet hallitusta sodassa.
Lähes 20 vuotta
taisteluita
Sudanin sisällissota käynnistyi jo vuonna 1983, kun Sudanin kansan vapautusliike SPLM/A aloitti kapinan maan eteläosassa. Kapina syttyi, kun maan silloinen presidentti Gaafar el-Numeiri kumosi vuoden 1972 sopimuksen, joka takasi eteläosalle alueellisen hallinnon, ja jakoi sen kolmeen osaan. El-Numeiri myös teki islamilaisesta Sharia-laista maan ylimmän lain ja arabiasta virallisen kielen.
Vuoteen 1991 mennessä kapinalliset hallitsivat jo yli 90 prosenttia eteläosasta, mutta samana vuonna sattuneet välirikot liikkeen johdossa antoivat hallituksen joukoille vastaiskun mahdollisuuden. Mutta nykyään SPLM/A hallitsee taas jo lähes koko eteläistä Sudania ja kesäkuussa se valtasi tärkeän Kapoetan kaupungin.
Verisessä sodassa arvioidaan kuolleen yli miljoona ihmistä. Lisäksi yli neljä miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.