Kansallinen vääntö EU:n seuraavan ohjelmakauden 2014–2020 rakennerahastorahoista käy kuumana. Pohjois- ja Itä-Suomen alueellisten kriteerien perusteella tuleva, mutta pääosin kansallisesti jaettava rakenneraha kiinnostaa nyt kovasti muitakin.
Paine rakennerahoihin on kasvanut, kun Suomen saanto EU:lta pienenee neljänneksen uudella ohjelmakaudella.
Alueellisten painotusten sijaan työ- ja elinkeinoministeriö puhuu siitä, että osa rakennerahoista ohjattaisiin valtakunnallisiin hankkeisiin. Tähän saakka rakennerahoilla on haettu alueellista vaikuttavuutta heikommin kehittyneiden alueiden elinvoimaan.
Valtakunnalliset hankkeet eivät yleensä koskaan sijoitu Pohjois- tai Itä-Suomeen. Kyse on työ- ja elinkeinoministeriön harjoittamasta härskistä ja kovasta aluepolitiikasta, jossa pohjoiseen tarkoitettuja rahoja halutaan valuttaa etelään valtakunnallisuuden nimissä.
Suomelle tulevasta 1 179 miljoonan euron rakennetuesta vain 272 miljoonaa euroa on korvamerkittyä erityisrahaa. Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erityistuesta sovittiin Suomen EU-jäsenyyssopimuksessa, joten sitä hallitus ei voi kansallisin päätöksin romuttaa. Tämä oli aikoinaan kynnyskysymys Suomen EU-jäsenyydelle.
Tukirahoista on käyty kevään mittaan neuvotteluja maakuntajohtajien ja ely-keskusten johtajien kesken. Sopua ei toistaiseksi ole syntynyt.
Pohjois-Suomen kannalta huono uutinen on, että Pohjois- ja Itä-Suomen alueellisilla kriteereillä ansaituista rakennerahoista valtaosa on kansallisesti päätettävää. Yhden valtakunnallisen ohjelman korostaminen vie entisestään pohjaa alueelliselta painotukselta.
Loppupeleissä kyse on poliittisesta päätöksestä ja siitä, kunnioittaako hallitus EU:n aluepoliittisia linjauksia ja Suomen saannon ansaintalogiikkaa. Ennuste on huono, sillä Pohjois-Suomen edustus hallituksessa on äärimmäisen ohut.
Kyse on merkittävistä summista, sillä EU:n rakennerahan lisäksi hankkeissa käytetään saman verran julkista rahaa. Vastaavasti nipistykset rakennerahoissa tietävät kaksinkertaista menetystä.
EU:n rakennerahastot ovat merkittävä työväline Pohjois- ja Itä-Suomen aluekehityksessä, kun perinteistä aluepolitiikkaa ei enää ole eivätkä muut rahoitusinstrumentit ole sen suosiollisempia.
Pohjois-Suomen päättäjien ja vaikuttajien ei silti pidä nostaa käsiä pystyyn. Nyt on viimeinen hetki kääriä hihat ja vaikuttaa siihen, että pohjoiselle kuuluvat rakennerahastovarat käytetään seuraavan seitsemän vuoden aikana oman alueen kehittämiseen.
Perimmäinen idea on saada aikaan elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä niin, ettei EU:n rakennerahaa tarvittaisi ollenkaan. Siihen asti EU:n pohjoisten alueiden ansainnalla saatavat rahat on käytettävä kokonaisuudessaan alkuperäiseen tarkoitukseensa.
Näpit irti pohjoisen rakennerahoista!