YK:n miinanraivausohjelmaa Etelä-Libanonissa johtavan Chris Clarkin urakan loppu alkoi häämöttää vuosi sitten. Sitten puhkesi jälleen uusi sota, jonka aikana Israel tulitti Libanonin eteläosaa erilaisilla rypäleaseilla eli ammuksilla, jotka sisältävät kymmeniä tai satoja tytärammuksia.
Pienten tytärammusten olisi tarkoitus räjähtää saman tien tai tuhoutua itsestään, mutta totuus on toisenlainen. Clark arvioi Etelä-Libanonin maaperässä olleen heti sodan jälkeen noin miljoona räjähtämätöntä tytärammusta.
-- Israel ei ole antanut meille mitään tietoa ammusten määrästä tai kohteista. Ei kerrassaan mitään, Clark pahoittelee. YK:n arvio tytärammusten määrästä perustuukin mm. israelilaislehdessä julkaistuihin artikkeleihin, joissa kaksi sotilaskomentajaa tuli kertoneeksi lukumääriä rajan yli ammutuista raketeista. Näistä ja paikallisten libanonilaisten kertomuksista asiantuntijat ovat yrittäneet muodostaan kuvan raivauksen tarpeessa olevista alueista.
-- Räjähteiden määrä ei niinkään ole tärkeä, vaan niiden vaikutus elämiseen, Clark muistuttaa.
YK arvioi rypäleammusten "saastuttaneen" 35 miljoonaa neliötä maaperää, tai neljäsosan alueen maatalousmaasta. Hurjista luvuista huolimatta Clark sanoo raivaustyön edenneen aikataulussa. Suunnitelmien mukaiset alueet on tällä vauhdilla raivattu vuoden loppuun mennessä.
-- Se ei suinkaan tarkoita, että jokaikinen räjähtämätön rypäleammus olisi saatu pois, Clark huomauttaa.
Haavoittumiset vähentyneet
Inhimillisellä tasolla raivaustyö on tuottanut ilahduttavaa tulosta. Heti viime kesän sodan jälkeen räjähtämättömät ammukset haavoittivat 6--7:ää ihmistä päivässä, mutta nyt määrä on pudonnut 1-2:een viikossa. Kaikkiaan parillekymmenelle libanonilaiselle ammukset ehtivät kuitenkin koitua kuolemaksi.
YK:n koordinointikeskuksella on alaisuudessaan kymmeniä räjähteiden raivaukseen erikoistuneita ryhmiä yksityisistä yrityksistä kansalaisjärjestöihin. Norwegian People"s Aidin riveistä löytyy tekninen asiantuntija Esa Sillanpää, joka työskentelee "siviilissä" Kymen pioneeripataljoonassa Vekaranjärvellä. Tanskan Kirkon ulkomaanavun leivissä samaa tehtävää hoitaa niin ikään pioneeriupseerin taustan omaavan Eero Oijala.
Mutta kaikki räjähteiden raivaamien ei suinkaan ole ollut asiantuntijoiden käsissä. Israelia vastaan taistellut Hizbollah on tehnyt osansa, ja paikalliset siviilit ovat toimineet uhkarohkeasti myös omin päin.
Sillanpäätä tervehtimään tulee Deir Qanonin kylän raitilla iloinen vanha mies, joka kertoo poistaneensa puutarhastaan kahdeksan rypäleammusta kirjaimellisesti omin käsin.
-- Heitin ne alas rinnettä. Neljä annoin Esalle, Ibrahim Ismael tarinoi.
Paikallisten uhkarohkea toiminta onkin syynä siihen, että tytärammuksia löytyy milloin mistäkin -- joskus jopa siisteihin kasoihin kerättynä. Ismael sanoi tarttuneensa räjähteisiin varovasti alakautta, koska arveli sen olevan turvallisinta.
-- Minä olen rohkea mies, hän naurahtaa.