Etelä-Korean presidentinvaalissa ei keskiviikkona jäänyt jossiteltavaa: voittaja Lee Myung Bak, 66, sai kymmenen ehdokkaan joukossa lähes puolet äänistä, parikymmentä prosenttiyksikköä enemmän kuin vaalien kakkonen.
Tulos oli etukäteenkin niin selvä, että se vaikutti jo äänestysaktiivisuuteen. Uurnilla kävi vain 60 prosenttia äänioikeutetuista, mikä korealaisittain on vähän.
Lähes 50 miljoonan asukkaan valtio on viime vuosikymmenten menestystarinoita. Maata on kutsuttu sitä halkovan vesistön mukaan "Han-joen ihmeeksi". Vielä 1950-luvulla Etelä-Korea oli Aasian köyhimpiä maita. Nyt sen kansantalous on maanosan kolmanneksi suurin Japanin ja Kiinan jälkeen. Sellaiset korealaiset merkit kuin Samsung, Huyndai ja LG ovat tuttuja kuluttajille kaikkialla maailmassa.
Nykykorealaiset vertaavat maan tilaa kuitenkin lähempänä oleviin vuosiin kuin 1950-lukuun. Siksi kansa on nurissut. Nuorisotyöttömyys on maassa noussut jyrkästi, samoin asuntojen hinnat. Viime vuodet pääkaupunki Soulin pormestarina toiminut Lee antoikin kampanjassaan reippaat lupaukset: hän esimerkiksi aikoo nostaa vuotuisen talouskasvun nykyisestä runsaasta neljästä seitsemään ja hilata maan maailman seitsemänneksi suurimmaksi taloudeksi nykyiseltä 13. tilalta.
Nämä lupaukset purivat äänestäjiin. Epäilemättä Leen puheille antoi erityistä painoa se, että hän itse on klassinen esimerkki ryysyistä rikkauteen nousseesta sankarista. Köyhän työläisperheen vesa kohosi 36-vuotiaana Hyuyndai Construction -yhtiön johtoon, toimi Huyndai-konsernissa myös muilla huippupaikoilla ja ponnisti Soulin kaupunginjohtajaksi vuonna 2002.
Helpoksi ei oikeistolaisen Leen urakkaa voi kuitenkaan arvioida. Kovista puheista voi tulla todellinen taakka, jos lupaukset eivät alakaan toteutua. Lähtöajankohta uuteen tehtävään voisi myös olla parempikin, sillä kansainvälisen talouden näkymiä synkistää vahvempi epävarmuus kuin aikoihin. Menestys liikemaailmassa ei ole aina muuallakaan merkinnyt menestystä maan talouden ohjaksissa. Siitä todistaa muun muassa Silvio Berlusconin kausi Italiassa.
Etelä-Korean ja Pohjois-Korean kriittisessä suhteessa Leen nousu valtaan voi merkitä hetkellistä jäähtymistä. Soulin viime vuosien Pohjois-Korean-politiikkaa Lee on arvostellut pehmeäksi. Hän haluaa kytkeä avun pohjoisnaapurin poliittisiin myönnytyksiin. Maiden välille tässä kuussa avattu rautatieyhteys tarjoaa kuitenkin Etelä-Korealle uusia bisnesmahdollisuuksia, mikä voi pitää Leen linjan sovinnollisena.
paakirjoitus@kaleva.fi