Useimmissa kunnissa suunnitellaan palvelujen sähköistämistä ja valitetaan samalla voimavarojen vähäisyyttä - verkkoviestintään erikoistunutta henkilökuntaa ei ole. Etelä-Karjalassa palvelutarjontaa on koottu maakuntaportaaliin, joka äskettäin avasi myös kuntien yhteisen lomakepankin
EU:n rahoittamana projektina kehitetyn portaalin toteutuksesta on vastannut Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä eKarjalaan on liitetty 13 kunnan hallinto, terveyskeskukset, koulut sekä muun muassa sairaanhoitopiiri.
"Organisaatioiden määrän mukaan laskettuna verkko on Suomen suurin kuntien hallintojen seutuverkko ja uusien sähköisten palvelujen toteuttamiseen mahdollisuudet ovat hyvät", arvioi projektijohtaja Ossi Korhonen.
Portaalin päivittäiset sivulatausmäärät ovat Korhosen mukaan nousseet 20 000:een. Eniten käydään koulujen kotisivuilla, yhdistyssivuilla, tapahtumakalenterissa ja kuvapankissa, josta löytyy tarjontaa Imatrankoskesta Parikkalan Siikalahdelle ja alueen kaikkiin historiallisiin kohteisiin. Tapahtumakalenteri samoin kuin kuvapankki vaativat vastuuhenkilönsä ja kunnissa valitellaan työvoiman puutetta.
Matkailijat ovat Suomen Kuntaliiton selvityksen mukaan suurin ryhmä, joille on suunniteltu erityissivustoja ja -palveluita. Toiseksi eniten asiaa on yrittäjille sekä koululaisille ja opiskelijoille. Kaikkein vähiten kohderyhmäpalveluita on maahanmuuttajille, joita esimerkiksi Lappeenrannan alueella on merkittävä määrä.
"Rajan pinnassa on kyllä selvä tarve kehittää Venäjän suuntaan kohdentuva palveluvalikko, mutta aikaa siihen ei toistaiseksi ole ollut. Ja toisaalta toimintaa on kategorisoitu enemmän itse palvelujen kuin ihmisryhmien kannalta", Korhonen tähdentää.
Sähköinen henkilökortti vielä harvalla
Maakuntaportaali on osa Etelä-Karjalan Tietomaakuntahanketta, joka alkoi nelisen vuotta sitten. Alkuvaiheessa monella kunnalla ei ollut kotisivuja sen enempää kuin sähköpostiyhteyksiäkään.
"Verkkopalvelusuunnitelmaa tehtiin yhdessä kuntien kanssa ja mietittiin, mitä palveluja maakuntaan rakennetaan yhteisesti ja mitä taas kunta tuottaa itsenäisesti", Korhonen kertoo.
Tietoverkkoprojektin aikana ympäri maakuntaa on rakennettu kansalaisten verkkopalvelupisteitä eli nettipointteja, jotka sijaitsevat kaupunginosayhdistysten tiloissa, kyläkaupoissa ja matkailupisteissä. Tavoitteena on ollut, että tuhatta asukasta kohti on ainakin yksi nettipointti, nyt niitä on runsaat kolmekymmentä.
Projektin vuosittainen budjetti on ollut miljoona euroa. Rahoitus on perustunut kuntien osuuteen sekä Etelä-Karjalan liiton ja Suomen lääninhallituksen kautta saatuun tukeen. Projektirahoitus loppuu ensi kesänä ja portaalin hoito on tarkoitus siirtää omalle yhtiölle.
Sähköisen asioinnin kärjessä maakunnassa on ollut Lappeenranta, jossa lomakkeita on voinut myös allekirjoittaa sähköisesti. Toimenpide vaatii sähköistä henkilökorttia eli HST-korttia, jonka käyttö ei ole yleistynyt toivotulla tavalla.
"Suomessahan on kaiken kaikkiaan vain 15 000 HST-korttia, joten ei niitä kovin monta Lappeenrannassakaan ole", Ossi Korhonen toteaa. Hän arvioi tunnistusmenetelmien kehittyvän palvelujen myötä.
Helmikuussa voimaan tullut laki sähköisestä asioinnista vähentää epätietoisuutta ainakin lainsäädännön vaatimuksista. Uusi laki antaa nimittäin kunnille mahdollisuuden harkita, tarvitaanko sähköisissä asiakirjoissa allekirjoitusta lainkaan.