Pääkaupunkiseutu ei ole ainoa, joka kärsii heikosta ilmanlaadusta. Koko eteläisessä Suomessa ja etenkin itärajan läheisyydessä niiskutellaan, yskitään ja pyyhitään silmiä, sillä Venäjältä ja Baltiasta kaukokulkeutuneet pienhiukkaset, katupöly ja kuiva sää panevat terveyden koetukselle. Näin pitkiä kuivia jaksoja ja saman suuntaisia ilmanvirtauksia ei onneksi satu kovin usein.
-- Tilanne voi helpottua hetkeksi parin lähipäivän aikana, jos sääennusteet pitävät paikkansa, erikoistutkija Ari Karppinen Ilmatieteen laitoksesta lupaa varovasti. -- Parin lähipäivän aikana ilma puhdistuu hitusen ainakin päästöhiukkasista, mutta paikallisiin pölypäästöihin auttaisi tehokkaimmin sade. Kummassakin tapauksessa meidän on laskettava sään varaan.
-- Lisääntynyt pienhiukkaspitoisuus on koko Etelä-Suomen yhteinen ongelma. Palojen aiheuttamat päästöt tulevat niin laajalta alueelta Venäjältä ja Baltiasta, että ne vaikuttavat paitsi itärajalla myös koko eteläisessä Suomessa, erikoistutkija Ari Karppinen Ilmatieteen laitoksesta varmistaa.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot ylittävät annetut ohjearvot esimerkiksi Lahdessa Launeen ja Torin mittausasemilla.
Länsirannikolla asiat ovat paremmin. Idästä tulevat päästöt ovat jo laimentuneita, ja ilmavirrat ovat kuljettaneet niitä muihin suuntiin. Pohjois-Suomeen metsäpalojen pienhiukkaset eivät liioin ole yltäneet.
Katujen hiekoitushiekka suuri riesa
Kuivuus koettelee koko Suomea. Se aiheuttaa karkeiden hiukkasten lisääntyneitä pitoisuuksia erityisesti kaikissa paikoissa, joissa on runsaasti liikennettä.
-- Esimerkiksi Etelä-Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat karkeasti arvioiden noin viisi kertaa keskiarvotasoa korkeammat, ja tilanne on jatkunut jo kahden viikon ajan.
Sillä täytyy olla jo terveyden kannaltakin iso merkitys. EU:n uudet säädökset, jotka tulevat koskemaan pienhiukkasia, rajoittaisivat kattopitoisuudet selvästi alle nykyisten pitoisuustasojen, Karppinen huomauttaa.
Paikallisten pölypäästöjen pienentämisestä on keskusteltu pitkään. Talviliukkauden torjumiseksi pitäisi kehittää muita tapoja kuin runsas hiekoitus ja nastarenkaiden käyttö. Talven aikana kertyneet hiekoitushiekat ovat suurimpia karkean pölyn lähteitä. Nastarenkaat taas rikkovat kadun pintaa ja lisäävät näin karkean pölyn määrää.
-- Liikenteen suorien, pakoputkista tulevien päästöjen osuus on jopa Helsingissä vain kymmenkunta prosenttia päästöistä, Karppinen sanoo.