Ete­lä-Ame­rik­ka imee sel­lu­teh­tai­ta

Pohjolan metsäjätit aikovat tikuttaa Etelä-Amerikan lyhytkuituista eukalyptus-sellua valmistavilla tehtaillaan. Stora-Enso on jo käynnistänyt yhdessä Araruz Cellulosen kanssa tehtaan Brasiliassa ja Botnia rakentaa omaansa Uruguauhyn.

Stora-Enson ja Aracruz Cellulocen tiedetään suunnittelevan syyskuussa 2005 vihityn Veracellin sellutehtaan kapasiteetin nostamista kahteen miljoonaan tonniin. Stora-Enson Oulun hienopaperitehdas käyttää Brasiliassa valmistettua eukalyptusmassaa.
Stora-Enson ja Aracruz Cellulocen tiedetään suunnittelevan syyskuussa 2005 vihityn Veracellin sellutehtaan kapasiteetin nostamista kahteen miljoonaan tonniin. Stora-Enson Oulun hienopaperitehdas käyttää Brasiliassa valmistettua eukalyptusmassaa.

Pohjolan metsäjätit aikovat tikuttaa Etelä-Amerikan lyhytkuituista eukalyptus-sellua valmistavilla tehtaillaan. Stora-Enso on jo käynnistänyt yhdessä Araruz Cellulosen kanssa tehtaan Brasiliassa ja Botnia rakentaa omaansa Uruguauhyn. Lisäksi Stora-Enson tiedetään miettivän jo kolmea uutta miljoonan tonnin sellutehdasta Etelä-Amerikkaan: Veracellin toista tehdaslinjaa yhdessä Aracruzin kanssa, sekä kokonaan omia tehtaita Etelä-Brasiliaan ja Uruguayhyn.

Metsäjättien kiinnostus Etelä-Amerikan nopeasti kasvaviin puupeltoihin ei pysähdy pelkästään sellutehdassuunnitelmiin. Finpron Latinalaisen Amerikan johtajan Matti Landínin mukaan suomalaisilla laite- ja konetoimittajilla on selluhankkeiden lisäksi mahdollisuuksia Etelä-Amerikan voimakkaasti kasvavassa saha- ja levybisneksessä.

Esimerkiksi mantereen suurimman metsäyhtiön, chileläisen Araucon liikevaihdosta puolet tulee mekaanisesta puunjalostuksesta. Kansainvälinen metsäjätti Weyerhaeuser rakentaa jo vaneritehdasta Uruguayhyn.

Landínin mukaan on mahdollista, että pohjolastakin ponnistava puunjalostaja alkaa valmistaa Etelä-Amerikassa sahatavaraa tai levytuotteita. Istutettu eukalyptustaimi vahvistuu tukkipuuksi 15 vuotta, korjuukypsä sellupuu se on 7-8 vuodessa.

Stora-Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhdessä omistama miljoonan sellutonnin Veracel muuttaa istutettua eukalyptusta selluksi Brasiliassa, Bahian osavaltiossa. Kun riittävä puunsaanti varmistuu, yhtiöt kaksinkertaistavat Veracelin tuotannon. Arvioiden mukaan toisen tuotantolinjan rakennustyöt alkavat 3-4 vuoden kuluttua.

Stora-Enso ostaa puuistutuksiin soveltuvaa maata myös Etelä-Brasiliasta ja Uruguaysta. Yhtiö aikoo rakentaa ensi vuosikymmen alussa molempiin maihin nykyisen Veracelin kokoiset sellutehtaat. Botnian miljoonan eukasellutonnin tehdas Uruguayssa käynnistyy kesän 2007 jälkeen.

Suomalaisilla juurilla kasvavat metsäyhtiöt ruokkivat Etelä-Amerikassa tuotetulla sellulla Euroopan ja Aasian paperikoneitaan. Veracelin sellulaivat alkoivat matkata Atlantin yli Bahiasta Ouluun, kun tehdas käynnistyi viime toukokuussa.

Stora-Enson kaavailemat tehtaat Etelä-Brasiliaan ja Uruguayhyn valmistavat toteutuessaan myös vahvemmissa paperilaaduissa tarvittavaa pitkäkuituista mäntysellua.


Etelä-Amerikkaan
pohjolan metsäjätit matkaavat siksi, että siellä sijaitsee puolet maapallon puupelloista.

Suomen metsäpinta-ala on 22,5 miljoonaa hehtaaria. Eukalyptus- ja mäntyviljelmiä maailmassa on Pöyryn mukaan noin 20 miljoonaa hehtaaria. Pelkästään Brasiliassa istutuspuuta kasvaa tällä hetkellä 5 miljoonan hehtaarin alueella.

Brasiliassa istutuspuuta käyttää metsäteollisuuden lisäksi metalliteollisuus. Metalliyhtiöiden eukalyptusviljelmät tuottavat hiilet yhtiöiden valimoihin.

Chilessä puuistutuksia on 2 miljoonaa hehtaaria, joista suurin osa mäntyä. Loput Etelä-Amerikan eukalyptus- ja mäntypelloista sijaitsevat Argentiinassa, Uruguayssa ja Venezuelassa.

Puuviljelmän hehtaarituotto on korkea. Miljoonan sellutonnin tehdas saa Etelä-Amerikassa puunsa vajaan sadantuhannen hehtaarin puupelloilta. Vastaavaan tuotantoon Skandinaviassa sellutehdas hakee kuitupuut kymmenen kertaa suuremmalta luonnonmetsäalueelta.

Ilmoita asiavirheestä