Botnian sellutehdas Uruguayn länsirajalla on osa metsäteollisuuden rakennemuutosta, jossa suomalaiset ovat viemässä eteenpäin.
"Muutoin alan kehittäminen ei olisi enää suomalaisten käsissä", Botnian Uruguayn hankkeen johtaja Timo Piilonen sanoo uudella, marraskuussa käynnistyneellä tehtaalla.
Viime vuosien aikana rakennetuista tai suunnitelluista uusista sellutehtaista kaksi kolmesta sijoittuu Etelä-Amerikkaan. Brasilia, Chile ja Uruguay ovat tarjonneet tehtaiden tehokkaille puuviljelmille sadetta, aurinkoa sekä riittävästi maata ja poliittista vakauttakin.
Teknologiaa sellutehtaille myyvät etenkin Suomessa ja Ruotsissa toimivat yhtiöt. Botnian Fray Bentoksen tehtaalle koneista ja laitteista tuli arvioiden mukaan peräti 75 prosenttia Suomesta.
"Se on kyllä vaikea laskea tarkkaan, yksi tohtorin väitöskirja. Pitäisi mennä ensin suomalaisille konepajoille katsomaan, mistä teräs ja eri osat ovat tulleet sinne", Piilonen pohtii.
Kiinan kysyntä kasvaa
Tällä hetkellä Botnian Uruguayn tehdas käy 70 prosentin kapasiteetilla. Kun insinöörit virittävät tehtaan Suomen kesään mennessä täyteen vauhtiin, sellupaaleja syntyy vuodessa noin miljoona tonnia.
Teolliset proomut kuljettavat sellun Uruguay-rajajokea pitkin Nueva Palmiran valtamerisatamaan. Sieltä tuotannosta matkaa 70 prosenttia tehtaan omistajien UPM:n ja Metsäliiton paperikoneisiin Euroopassa ja Aasiassa. Loput tuotannosta tehdas myy markkinoille.
UPM ja Metsäliitto käyttävät uruguaylaista eukalyptussellua etenkin hienopaperin valmistukseen. Eukasellun lopullinen jalostusarvo todentuu toimistopaperissa, aikakauslehdissä ja suoramainonnassa.
Jos UPM tai Metsäliitto sulkevat paperikoneitaan myöhemmin Euroopassa, Botnia rahtaa uruguaylaisesta sellusta suuremman osan Kiinaan. Siellä uusia paperinkoneita käynnistyy kysynnän tahdissa.
Venäjä sekoitti pakkaa
Metsäala ennakoi seuraavaksi paperin suurkuluttajaksi Intiaa. Kummallakaan Aasian miljardivaltioista ei ole kuitenkaan paperinkulutukseen tarvittavaa metsää tai viljelyalaa puuviljelmille. Tämä lisää hakkuupaineita Etelä-Amerikan plantaaseilla.
Venäjän puun vientitullit nostavat nekin Etelä-Amerikan sellutehtaiden arvoa metsäyhtiöille.
Toteutuessaan tullit heikentävät sellunkeiton kannattavuutta paitsi Suomessa niin Kiinassa, jonka sellutehtaille Venäjä myös toimittaa puuta.
Toistaiseksi venäläiset metsät ovat olleet alan silmissä huonompi sijoitus kuin eteläamerikkalaiset puuviljelmät. Missään metsäyhtiöt eivät pysty varmistamaan sellutehtaan puuhuoltoa lyhyessä ajassa.
Suomi vielä johdossa
Suomi kuuluu selluteknologian kehityksen johtomaihin. Koneiden asennus- ja huoltotyöt sekä niiden toiminnasta oppiminen tapahtuvat kuitenkin siellä, missä uudet tehtaatkin sijaitsevat.
Puuraaka-aineen tehoviljelystä suomalainen löytää tietoa portugaliksi, sillä alan johtavin tutkimustieto on brasilialaisten kirjoittamaa.
"Jos alat opiskelemaan sellu- ja paperiteollisuutta Suomessa, niin kyllä työpaikat ovat tulevaisuudessa pitkälti ulkomailla. Tai sitten reissaat projektista toiseen, niin kuin monet suomalaiset jo nyt tekevät", yli kaksi vuotta Uruguayssa asunut Piilonen sanoo.
Aasian raaka-aineiden kysynnän, Etelä-Amerikan kilpailtujen resurssien ja Venäjän vientitullien lisäksi metsäteollisuuden rakennemuutokseen vaikuttaa paikallisena vastavoimana puun energiakäyttö.
Sen taloudellista arvoa nostavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja valtioiden huoltovarmuuteen liittyvät poliittiset kannustimet.