Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki on tottunut esiintymään koko Afrikan mantereen edusmiehenä, sen vahvimman valtion johtajana ja legendaarisen Nelson Mandelan seuraajana.
Nyt tuo kaikki on ohi, vaikka Mbekillä on vielä puolitoista vuotta virkakautta jäljellä. Mutta häneltä on juuri kadonnut se pohja, johon presidentin valta Etelä-Afrikassa todellisuudessa nojaa. Mbeki hävisi oman puolueensa ANC:n puheenjohtajuuden kilpailijalleen Jacob Zumalle, jonka kannattajat samalla jyräsivät haltuunsa puolueen muutkin avainpaikat.
Mbekille tämä on äärimmäinen nöyryytys, ja koko ANC:n tilanne on ajautumassa uhkaavan kauas Mandelan ajan ihanteista. Vallasta kamppailee ja puoluetta jakaa kaksi poliitikkoa, joista molemmista on hyvin helppoa löytää kyseenalaisia ominaisuuksia.
Presidentti Mbeki näyttää jotenkin oudosti vieraantuneen todellisuudesta. Hänen käsityksensä maan hiv/aids -ongelmasta ovat olleet toistuva ihmettelyn aihe, hän on nähnyt salajuonia siellä missä niitä ei ole ollut, hän ei ole tehnyt elettäkään vaikuttaakseen Zimbabwen diktaattorin Robert Mugaben sairaaseen politiikkaan ja hänen yhteytensä ANC:n kenttään on kadonnut. Talous kyllä on Mbekin aikana kasvanut, mutta maan köyhät siitä eivät juuri ole hyötyneet.
Jacob Zuma puolestaan on sotkeutunut korruptiojuttuihin ja saanut raiskaussyytteitä. Ne eivät ole parhaita mahdollisia suosituksia miehelle, joka nyt todennäköisesti nousee Etelä-Afrikan uudeksi keulakuvaksi.
Valtataistelu ANC:n sisällä on jo kääntynyt Zuman eduksi. Positiivisesti ajatellen tämä osoittaa puoluedemokratian voimaa. Afrikan mantereella ei ole tapana haastaa istuvia presidenttejä eikä etenkään voittaa heitä puoluekokouksen äänestyksissä. Näin tulkittuna kyse on maan uuden poliittisen kulttuurin vahvuudesta.
Mutta tällaisten johtopäätösten aika ei ole vielä. Ei ennen kuin on nähty, mitä tuleman pitää. Etelä-Afrikka on kyllä demokratia, mutta ANC:n ylivoimaisuuden vuoksi samalla kuin yksipuoluemaa. Nyt tuon puolueen sisällä on kaksi valtakeskusta, joista toinen johtaa puoluetta ja toinen valtiota. Se on hyvin epävakaa lähtökohta.
On myös syytä panna merkille apartheidia vastaan taistelleen entisen arkkipiispan Desmond Tutun sanat. Hänen mielestään ei kumpikaan mies, ei sen paremmin Mbeki kuin Zuma ole sovelias maan johtoon. Etelä-Afrikan kypsyyskoe on alkamassa.
paakirjoitus@kaleva.fi