Vasen, vasen, vasen. Marja Toiviainen paukuttaa tamburiinia ja salillinen naisia ja tyttöjä yrittää pysyä tahdissa. Eturivin rouville tyylilaji on tuttu. Toiviainen veti heille jumppaa jo 1960-luvulla.
"Maanantaisin jumpattiin yhteislyseolla ja torstaisin vanhan poliisitalon yläkerrassa. Alakerrassa vangit valittivat jytinästä", hän muistaa.
Sunnuntaina juhlavuotensa neljän tunnin jumppamaratonilla Urheilutalolla aloittanut Oulun Naisvoimistelijat täyttää sata vuotta. Marja Toiviaisen jumppaura seurassa ehtii tänä vuonna 60 vuoden ikään.
"Tyttöjaosto perustettiin 1946, ja liityin siihen heti. Äiti oli ollut mukana 1920-luvulta alkaen. 1947 Suurkisoihin en vielä päässyt, kun olin niin pieni ja villi."
Pienet tytöt voimistelivat hihattomassa, lanteille rympätyssä sinisessä pussihousupuvussa, paljain varpain tai tossut jalassa niin, että nilkka ojentui kauniisti. Juomataukoja ei tunnettu. Kysymys oli vielä leikistä, mutta leimallista sille oli kurinalaisuus.
"Meillä oli hernepusseja ja hyppynaruja, teimme erilaisia temppuja ja marssimme avorivissä tamburiinin tahtiin. Kun vetäjä oli oma kansakoulunopettaja, rivissä oltiin hiljaa", Toiviainen kertoo.
Improvisointia pianolla
Toiviiainen innostui voimistelusta, kilpauinnista ja silloisesta kaunoluistelusta niin, että hankki liikunnasta itselleen ammatinkin. Jo ennen liikunnanopettajaksi valmistumistaan hän kävi kursseja ja alkoi vetää jumpparyhmiä.
1960-luvun puolivälissä tamburiini väistyi elävän musiikin tieltä.
"Seuralla oli oma piano, jolla Laura Suistola improvisoi ohjaajan näytettyä liikkeet. Sitten alettiin soittaa levyjä, ja oikeanlaisen musiikin hakeminen oli työlästä", Toiviainen kertaa.
"Sitten tulivat kelanauhurit ja seuraavaksi kasettisoittimet, joissa oli liian pienet kaiuttimet, kun jumppaajia oli satakin yhtä aikaa."
Nyt ohjaaja voi valita sopivaan rytmiin valmiiksi miksatun cd-levyn. Vuosikymmenten aikana Toiviainen on nähnyt tehokkuuden tulon voimisteluun.
"Eteerisyys, kokonaisvaltainen naisvoimistelu on antanut tilaa dynaamisuudelle", hän pohtii.
"Nyt jumppaajat haluavat käyttää aikansa tehokkaasti, ja heistä otetaan tunnin aikana kaikki irti."