Etä­van­hem­mat ja bo­nus­lap­set jo monen sa­na­va­ras­tos­sa

Etä-äiti, käenpoikanen ja avoppi eivät ole tuttuja sanoja läheskään kaikille suomalaisille, mutta joissakin perheissä niitä käytetään säännöllisesti. Uusperheiden yleistyminen on tuonut suomen kieleen liudan uusia ilmauksia, joita tarvitaan kuvaamaan monimutkaistuvia perhesuhteita.

Etä-äiti, käenpoikanen ja avoppi eivät ole tuttuja sanoja läheskään kaikille suomalaisille, mutta joissakin perheissä niitä käytetään säännöllisesti. Uusperheiden yleistyminen on tuonut suomen kieleen liudan uusia ilmauksia, joita tarvitaan kuvaamaan monimutkaistuvia perhesuhteita.

- Kaikki muutokset vaikuttavat kieleen. Ne tuovat uusia sanoja ja muuttavat vanhojen sanojen merkityksiä, kertoo Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros.

Uusperheen äiti Anne Kurki esittelee perhesuhteita kuvaavia uudissanoja humoristisessa teoksessaan uusperhe-suomi-sanakirja.

Opuksesta käy ilmi muun muassa, että avoppi on avopuolison äiti (eräänlainen anoppi) ja että käenpoikaseksi nimitetään joskus lasta, jonka vanhemmista toinen on hylännyt perheensä kokonaan. Bonuslapsi on puolison lapsi, johon itsellä ei ole verisidettä.

Grönros kertoo, että jotkut uusperhesanat ovat päässeet jo viralliseenkin sanakirjaan. Uusimmassa Kielitoimiston sanakirjassa kerrotaan muun muassa, että erillään asuvista vanhemmista lähivanhempi asuu lapsen kanssa ja etävanhempi eri osoitteessa.

Ilmoita asiavirheestä