Etätyön laajentamisessa on vielä paljon mahdollisuuksia. Oulussa myös kuntatyöntekijät ovat innostuneet etätyöstä.
Työpaikoille voisi vastaavasti tuoda lisää etätyössä mielekkäiksi koettuja asioita.
Entistä useampi suomalainen tekee etätyötä. Etätyön määrä on viime vuosina ollut nopeassa kasvussa, eikä loppua sille ole vielä näkyvissä.
Yleisintä etätyön tekeminen on valtiolla ja yksityisillä palvelualoilla. Kunnissa etätyön teko on ollut vähäisempää, mutta viime vuosina asiaan on herätty, myös Oulussa. Kaupungin henkilöstö on pelkästään tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana tehnyt etätyöpäiviä yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä (Kaleva 20.5.).
Uudet teknologiat ja uudet työtavat mahdollistavat sen, että työtä voi tehdä muuallakin kuin työpaikoilla. Työnantajien nihkeys etätyötä kohtaan on sulanut sitä mukaa kuin on huomattu työn ja tuottavuuden paranevan. Myös asenteet työntekijäpuolella ovat muuttuneet.
Etätyötä saatetaan tehdä kotona, matkoilla, eri toimipisteissä tai asiakkaan luona. Suomi onkin etätyön kärkimaita Euroopassa. Tämän on mahdollistanut osaltaan teknologinen kehitys, mutta siihen kannustavat myös pitkät välimatkat.
Onnistunut etätyön tekeminen vaatii molemminpuolista luottamusta työntekijän ja työnantajan kesken. Kun pelisäännöt ovat selkeät, hyöty on molemminpuolinen.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan noin kolmannes suomalaisista oli tehnyt viime vuonna etätyötä ainakin satunnaisesti. Tavallisinta on, että etätöitä tehdään kotona yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Säännöllisesti päivittäin etätöitä tekee kuitenkin melko harva eli vain kolme prosenttia työntekijöistä.
Kaikille työntekijäryhmille etätyö ei sovi. Suurin käyttäjäryhmä ovat ylemmissä asiantuntijatehtävissä työskentelevät toimihenkilönaiset.
Etätyön ehdottomiksi eduiksi työntekijän kannalta koetaan työajan joustavuus ja lisääntynyt työrauha. Parhaassa tapauksessa etätyö mahdollistaa mieluisan asuinpaikan valinnan, kun ei ole väliä, missä työ tehdään.
Etätyömahdollisuus onkin ollut monelle työntekijälle pelastus silloin kun toimipisteitä lopetetaan, keskitetään ja sijoitetaan uudelleen.
Puutteina pidetään yksinäisyyttä samoin kuin työyhteisön tuen ja sosiaalisten verkostojen vähenemistä. Vaarana on myös, että kotioloissa töitä tehdään liikaa. Joustavat työajat voivat hämärtää työ- ja vapaa-ajan rajapintaa. Toisaalta rutiineista vapautuminen edellyttää kurinalaisuutta.
Myös etätyössä kannattaa pitää huolta ergonomiasta ja siitä, että työtila on rauhallinen. Toisaalta, jos töitä voi tehdä sohvalla makaillen, mikäs sen mukavampaa kuin ottaa välillä torkut.
Etätyö ja teknologiset ratkaisut mahdollistavat myös vajaakuntoisten työllistämisen ja työllistymisen. Tätä mahdollisuutta ei välttämättä ole vielä hyödynnetty riittävällä tarmolla.
Etätyön tekemisessä on vielä suuria mahdollisuuksia. Eri asia on, miten pitkälle etätyötä halutaan ja kannattaa viedä. Etätyön määrittely saattaa myös kaivata tarkennuksia. Toisaalta työpaikoille voisi tuoda lisää niitä elementtejä, jotka etätyössä koetaan mielekkäiksi.