Kirjoittaja on FT, joka toimii
Tyrnävän vs.kunnanjohtajana.
Tyrnävän monimuotolukio on ollut viime viikkoina poikkeuksellisen huomion kohteena. Sen 14 vuotta jatkunut taival verkko-opetuksen tienraivaajana on päättymässä tähän lukukauteen. Ironista kyllä, toiminnan saattohoitotyöstä on vastannut sama taho, joka sitä itse aikanaan innolla synnytti: opetusministeriö. Jälkiviisaalta vaikuttava juridinen tulkinta lukioluvan tarpeesta vei ministeriön huomion, muu oltiin sillä alttarilla valmiita uhraamaan. Lapsesta ei ollut väliä, kunhan vain pesuvedestä päästiin.
Opetusministeriön tuore linjaus etäopetuksen luvanvaraisuudesta ja sitä seurannut päätös maksettujen valtionosuuksien takaisinperinnästä Oulun kaupungilta jäävät surulliseksi sivuksi sekä toimialaministeriön omaan että suomalaisen hallintomenettelyn historiaan. Monimuotolukion oppimistulokset, toiminnan vaikuttavuus tai edes sen uraauurtava merkitys tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta opetustyöhön eivät ministeriötä kiinnostaneet. Ratkaisu on läimäytys vasten kaikkia strategisia ja poliittisia ohjelmia, joissa liputetaan voimallisesti kehittyvän verkkopedagogiikan nimiin. Herääkin epäilys, nähtiinkö etäopetus sittenkin enemmän aluepoliittisena kuin koulutuspoliittisena kysymyksenä?
Ministeriön päätös on kohtuuton koulutuksen järjestämisvastuuta kantanutta Oulun kaupunkia kohtaan, joka maan johtavana teknologiakeskuksena on kulkenut vahvassa etunojassa uusien opetustapojen ja oppimisympäristöjen luomisessa. Monimuotolukio on ollut yksi tämän kehitystyön ilmentymä. Ilman Oulun kaupungin innovaatiointoa etäopetuksen kehitystyö Suomessa olisi harppauksen nykyistä jäljessä. Kankea järjestämislupamenettely vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia tarjota opetusta joustavasti. Focuksen pitäisi olla lukio-opetuksen turvaamisessa koko maassa. Sen, tapahtuuko opetus lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksena oman kunnan sisällä tai kuntarajan yli, tulisi olla toissijaista.
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen nojautuvan monimuotolukion alasajolla on suuri periaatteellinen koulutuspoliittinen merkitys. Samalla se on iso menetys Tyrnävän kaltaiselle maalaispitäjälle. Lukio on tarjonnut nuorille ainoan kosketuspinnan toisen asteen koulutukseen omalla paikkakunnalla ja tukenut toimenpiteitä, joilla on tähdätty väestön verrattain alhaisen koulutustason kohottamiseen. Monimuotolukio on edesauttanut koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja mahdollistanut monien opiskelijoiden lukio-opinnot parantamalla ratkaisevasti opetuksen saavutettavuutta pitkien etäisyyksien tai vaikeiden kulkuyhteyksien päässä asuville.
Verkkopedagogiikkaan perustuva interaktiivinen lukio-opetus antaa nuorille tukun moderneja kansalaisvalmiuksia, joille tulevaisuudessa on käyttöä. Videoneuvottelulaitteet, tietokoneet, tietoverkot ja eri mediat ovat osa monimuotolukiolaisen arkea - eivät itse tarkoituksena, vaan opetuksen ja oppimisen välineinä.
Oppimisympäristö on korostetun oppilaskeskeinen ja opetusryhmät pieniä. Koska opetustilanteissa ei ole aikuisia yleensä läsnä, lukionuoret työskentelevät ja ratkovat ongelmia ryhmänä, pienyhteisönä. Toisaalta etäopetus ohjaa nuoria itsenäiseen tiedonhankintaan, omatoimiseen työskentelyyn ja monipuoliseen opiskeluun sekä kehittää erilaisia opiskelutaitoja, -menetelmiä ja vahvistaa teknisiä valmiuksia. Monimuotolukio pakottaa opiskelijat murtamaan kaavamaiset rutiinit. Se tekee oppimisesta inspiroivaa. Opinnot on suunniteltava huolellisesti ja opiskelun on oltava tavoitteellista. Pärjääminen on vahvasti kiinni opiskelijan omasta asenteesta ja motivaatiosta. Nuori oppii kantamaan vastuuta, mutta saa vastineeksi runsaasti vapautta.
Monimuotolukion opiskelijoiden oppimistulokset ovat olleet hyvät ja nuoret ovat sijoittuneet jatko-opintoihin kiitettävästi. Ratkaisu on pienelle kunnalle kustannustehokas ja opiskelijoille opetustarjonnaltaan monipuolinen. Se myös toteuttaa esimerkillisellä tavalla valtiovallan ja keskeisten yhteiskunnallisten tahojen tavoitteita tulevaisuuden palveluista ja teknologian hyödyntämisestä palvelutuotannossa. Ei ole ihme, että tämä lukiokentän pioneerityö on herättänyt jatkuvaa kansallista ja kansainvälistä mielenkiintoa. Etä- ja verkko-opetukseen tukeutuva lukioratkaisu on tulevaisuutta monilla kaupunkiseuduilla ja väestöään menettävillä alueilla.