E10-bensiinin lanseeraus ei todellakaan ole ollut mikään markkinoinnin menestystarina.
Ysivitonen vietiin kuluttajilta kyselemättä, mutta paikoin jopa puolet uuden bensan käyttökelposuutta epäilevästä kansasta laskeekin nyt autoihinsa 98-oktaanista menovettä.
Erityisen epäileviä tankkaajia on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pitkien ajomatkojen seuduille ysikasia rahdataan kuulemma kiihtyvään tahtiin. Bensafirmoissa ja ministeriöissä kummastellaan. Eihän tämän näin pitänyt mennä.
Huhuja ja arvailuja enintään 10 prosenttia etanolia sisältävän bensan ominaisuuksista sinkoili keskustelupalstojen täydeltä jo hyvissä ajoin ennen E10:n tuloa. Lisää poltetta keskustelu sai, kun listoja uusbensan soveltuvuudesta eri automerkkeihin muutettiin vielä tammikuussa, tuotteen ollessa jo myynnissä.
Etsiessään tietoja uudesta polttoaineesta kuluttaja törmää ristiriitaisiin väitteisiin. Kukaan ei uskalla varmasti luvata, ettei E10:n käyttö aiheuta ongelmia. Alan ammattilaisetkin varoittelevat veden kertymisestä tankkiin, polttonestejärjestelmän syöpymisestä ja kalliista korjauskuluista.
Kävikö tässä nyt vähän samoin kuin sikainfluenssarokotteen kanssa? Kovalla kiireellä laskettiin markkinoille tuote, jonka vaikutukset jäävät nähtäviksi.
Virallisen tiedon mukaan auto hörppää E10-bensaa pari prosenttia enemmän kuin 98-oktaanista. Vaikka kulutuksen kasvu jäisi tähän, uusi bensa ei juuri hinnalla pysty kilpailemaan.
Niin ikään virallisen tiedon mukaan moottorin teho ei eekymppiä käytettäessä laske. Keskustelupalstojen kannanottojen mukaan aika moni autoilija kokee asian toisin.
Valveutunut, ympäristöstä huolta kantava autoilija kestää kyllä pienen epävarmuuden ja kulutuksen kasvun, jos voi enemmän etanolia tankkaamalla olla mukana pelastamassa maailmaa.
Sellaisen vaikutuksen aikaansaaminen valitsemalla mittarikentällä E10 näyttää kuitenkin aika epävarmalta. Uuden polttoaineen käytön ympäristövaikutuksistakaan ei löydy varmaa tietoa.
Pakokaasun koostumus ei uutta bensaa poltettaessa juuri muutu. Ekologisuutta on etsittävä siis biopohjaisen polttoaineen käytön laajemmista vaikutuksista ilmastonmuutokseen.
Eipä ole selvää sekään. Jos etanoli rahdataan Brasiliasta, syntyy valmistus- ja kuljetusketjusta melkoinen hiilijalanjälki.
Peltoetanolin valmistus aiheuttaa eroosiota, kuluttaa pohjavesivaroja ja synnyttää runsaasti jätettä.
On itsepetosta rauhoitella omaatuntoaan käyttämällä biopolttoainetta, jonka valmistukseen kuluu jopa enemmän energiaa kuin siitä käytettäessä irtoaa.
Toisen sukupolven etanolia odoteltaessa biopolttoneste tehdään pääasiassa ruoasta - esimerkiksi maissista, ohrasta ja perunasta.
Ruoan hintaindeksi on nyt korkeammalla kuin koskaan ennen. Ruan hinnan takia mellakoidaan.
Meillä on kyllä varaa tankata viljasta valmistettua menovettä sittenkin, kun riisilautasen hinta karkaa kehitysmaan köyhän ulottumattomiin.
Ilmastonmuutoksen näennäinen jarruttaminen ruokapohjaista etanolia polttaen on kyseenalaista tilanteessa, jossa suuri ruokakriisi voi olla yhden huonon satovuoden päässä.
Etanoliraaka-aineen kasvava kysyntä nostaa hintoja ja lisää nälkää maailmalla. Näin on, vaikka uudistusta meille kuinka vihreäksi kehutaan.
Ratkaistavana on hankala ongelma: sekä maailman väkiluku että autojen määrä kasvavat nopeasti.
Vuonna 2020 Suomessa myytävän bensiinin energiasisällöstä jo 20 prosenttia aiotaan ottaa etanolista.
Jospa raaka-aineena silloin olisivat vaikka hakkuujätteet, ei ruoka.