Suomalainen koulujärjestelmä osoitti vahvuutensa ja sopeutumiskykykynsä siirtymällä pääosin etäopetukseen 18.3.2020 - kouluarki muuttui yhdessä yössä. Kodeista organisointiin etäkoulun ja -työn keskuksia, joissa vastataan samaan aikaan niin koulutyöskentelyn kuin työelämän vaateisiin. Osassa kodeista toimii päiväaikaan koululaisten itsenäisesti toteutuva etäkoulu huoltajien työskennellessä kodin ulkopuolella.
Viime viikkojen aikana on keskusteltu paljon erilaisista välineistä, ympäristöistä, kanavista, vastuista ja rooleista etäkouluun liittyen. Aktiivisessa keskustelussa on etsitty erityisesti vastausta kysymykseen: miten etäopetus järjestetään? Oulun kaupunki näytti esimerkkiä ja otti 31.3. käyttöön OpenDigi-hankkeessa laaditut etäopetuksen laatusuositukset. Tilanne on kaikille uusi ja siihen sopeutuminen vaatii aikaa ja yhteistyötä.
Toiminnan käynnistymisen jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään, mitä etäoppiminen on ja miten etäoppimista voidaan tukea? Oppimisen ydinprosessit eivät etäkoulussa muutu miksikään ja siksi niiden tulee olla toiminnan suunnittelun lähtökohtana.
Oppiminen on oppijan aktiivinen prosessi, jossa uudet tiedot ja taidot rakentuvat aiemman ymmärryksen ja osaamisen varaan. Keskeisessä roolissa on oppimisen itsesäätely eli oppijan taito ohjata omaa oppimistaan. Kyseessä on prosessi, jossa oppija asettaa omalle oppimiselle tavoitteita sekä suunnittelee ja tarkkailee omaa oppimistaan. Olennaista on tavoitteiden saavuttamisen arvioiminen ja saadun kokemuksen hyödyntäminen uusissa oppimistilanteissa.
Oppimisen itsesäätelyllä viitataan paitsi taitoon säädellä omaa tiedollista oppimista, myös keinoihin arvioida, suunnata ja säädellä motivaatiota ja tunteita. Oppiminen ei toisin sanoen ole vain tiedollista toimintaa ja taitoja, vaan motivaatiolla ja tunteilla on keskeinen toimintaa ohjaava rooli. Motivaatio on eräänlainen voima toiminnan käynnistäjänä ja ylläpitäjänä, kun taas tunteilla on keskeinen rooli erilaisten kokemusten tulkinnassa.
Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan oppiakseen ihminen tarvitsee sosiaalista vuorovaikutusta. Oppimisprosessissa on keskeistä mahdollisuus selittää omaa ymmärrystä, kysyä lisätietoa ja kyseenalaistaa esitettyjä näkökulmia. Myös palautteen saaminen omasta toiminnasta on osa oppimista edistävää vuorovaikutusta.
Miten oppiminen mahdollistetaan etäopetuksen aikana, kun oppimisen taidot ovat vasta kehittymässä? Miten keskeiset oppimistaidot otetaan käyttöön, ja miten niitä vahvistetaan poikkeusolosuhteissa? Miten etäopetuksessa varmistetaan, että oppilailla on opiskelussaan riittävästi tilaisuuksia ihmettelyyn, kysymiseen, selittämiseen ja perustelemiseen?
Kouluissa on jo vuosia ollut käytettävissä erilaisia viestintäkanavia ja verkkoympäristöjä. Yhdessä yössä niille tuli todellinen tarve ja opettajat ovatkin ottaneet niitä pikavauhdilla käyttöönsä. Niitä käytetään vuorovaikutukseen, erilaisten tehtävien jakamiseen, palauttamiseen ja arvioimiseen. Välineet ja niiden taitava käyttö mahdollistavat tehokkaiden oppimisprosessien suunnittelun ja tukemisen myös etäältä.
Etäkoulussa kodin ja koulun toimiva yhteistyö ja roolitus korostuvat. Opettaja on edelleen opettaja, joka suunnittelee eri välineitä hyödyntäen oppimisprosessin kulun. Kotiväki luo lapsen työskentelylle puitteet, jossa koululainen saa tilan ja rauhan etäopiskelulle. Lapsi kaipaa myös tukea ainakin päivärytmin suunnitteluun, tehtävien ymmärtämiseen ja yhteydenpitoon opettajan tai ohjaajan kanssa. Lisäksi välillä on tarpeen ohjata hänet keskittymisen herpaantuessa takaisin koulutyöskentelyn äärelle.
Kaikesta tuesta huolimatta, oppija on nyt aiempaa näkyvämmin vastuussa omasta oppimisestaan. Kodeissa tämä vastuu näkyy helposti levottomuutena tai turhautumisena, varsinkin, jos oppimistehtävät osoittautuvat lapselle haastaviksi. Näissä epätietoisuuden hetkissä, joita pienemmät ja suuremmatkin oppijat kohtaavat, mitataan etäkoulun onnistuminen. Mitä tukea lapselle on näissä hetkissä tarjolla? Onko yhteys opettajaan, ohjaajaan ja luokkayhteisöön olemassa? Ehtiikö vanhempi auttamaan yhteyden muodostamisessa ja negatiivisten tunteiden käsittelyssä?
Poikkeustilanne luo väistämättä puitteet ja tarpeen oppimisen taitojen vahvistamiseen. Etäoppimisjakson aikana oppijat harjoittelevat vastuun ottamista oppimisestaan ja opettajat pohtivat, miten oppimista voidaan tukea eri tavoin. Etäkoulu nostaa oppimisen taitojen ja niiden kehittymisen merkityksen konkreettisesti esille oppilaille, opettajille ja huoltajille. Olemme kaikki tässä poikkeuksellisessa tilanteessa oppimassa uutta. Haasteiden kohtaaminen yhdessä vahvistaa uskoa selviytymisestä muutosten ja poikkeustilanteiden keskellä.
Heikki Kontturi ja Piia Näykki ovat oppimisen tutkijoita Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä. Kontturi on OpenDigi-hankkeen projektipäällikkö.