
Vaikka tekniikka saataisiin toimimaan riittävän hyvin, etäkirurgian tiellä on vielä monta eettistä ja käytännöllistä ongelmaa.
Erilaisilla tulevaisuusfoorumeilla puhutaan kiihtyvällä tahdilla siitä, miten digitalisaatio muuttaa kaiken. Yksi tulevaisuuden esimerkkiammateista, joita näissä keskusteluissa tulee esiin, on etäkirurgi.
Mutta kuinka realistinen ajatus on, että esimerkiksi Tampereella oleva kirurgi leikkaisi etäyhteyden ja leikkausrobotin avulla Oulussa olevan potilaan?
– Uskoisin, että ihan muutaman vuoden sisällä verkko- ja robottiteknologia ovat sillä tasolla, että tällaista voitaisiin tehdä, sanoo Tampereen yliopiston kirurgian professori ja Taysin ylilääkäri Niku Oksala.
Suomessa on jo käytössä useita uuden sukupolven leikkausrobotteja, joilla on valmius toimia myös etäyhteyden avulla. Ongelmana on ollut se, että verkkoyhteyksien viiveet ovat pitkiä. Kirurgisessa operaatiossa ei riitä, että kun kirurgi liikuttaa robottia, hän saa tuntopalautteen tai videokuvan vasta satojen millisekuntien päästä.
Tuleva 5G-verkko ratkaisisi monta asiaa. Se kutistaa viiveen olemattomaksi, ja sillä pystytään myös luomaan häiriötön yhteys, johon muut käyttäjät eivät pääse. 5G-verkkoja aletaan Suomessa rakentaa ja ottaa käyttöön jo ensi vuonna.
Etäkirurgiaankin tarvitaan ihmistiimi
Etäkirurgian tiellä on kuitenkin vielä monta mutkaa. Se, että jokin on teknisesti mahdollista, ei välttämättä tarkoita, että se olisi eettisesti kestävä tai muuten järkevä ratkaisu.
– Tässä syntyy heti eettisiä ongelmia ja ihmisten vuorovaikutukseen liittyviä haasteita, Oksala sanoo.
Kirurgiseen traditioon kuuluu se, että potilas tavataan kahden kesken ennen leikkausta ja hänen kanssaan keskustellaan.
– Voisiko sitten tulevaisuudessa tämän tehdä esimerkiksi videoituna? Tai niin, että potilas ja lääkäri tapaavat virtuaalimaailmassa ja potilaalle voisi keinotodellisuustekniikkaa käyttäen näyttää, mitä leikkauksessa tapahtuu?
Toinen kysymys on se, olisiko etäkirurgia taloudellisesti kannattavaa. Oksala ajattelee, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa säästyisi rahaa, jos potilaiden tai kirurgien ei tarvitsisi matkustaa leikkausta varten. Leikkaussaleja on paljon, huippuosaajia vähemmän.
Mutta pelkkä robotiikka ei tee autuaaksi, vaan myös toisessa päässä on oltava kirurgi ja tiimi fyysisesti läsnä valmistelemassa ja valvomassa leikkausta, jotta sitä pystyttäisiin jatkamaan, jos laitteisiin tulee ongelmia.
Jo nykyisissä roboteissa on otettu turvallisuus huomioon. Robottikäsille on asetettu säädöt siitä, kuinka voimakkaasti ne voivat painaa tai kuinka laajalle liikkua. Jos tapahtuu virhe, robottikädet nousevat suoja-asentoon, jotta potilaalle ei aiheutettaisi vahinkoa.
Robottikirurgia on vielä perinteistä kalliimpaa
Suomessa robottiavusteisia eturauhasleikkauksia on tehty jo noin kymmenen vuoden ajan. Tampereen yliopistollisen sairaalan urologi Juha Koskimäki on robottileikkausten yleistymisestä huolimatta skeptinen sen suhteen, että etäkirurgiasta tulisi ikinä valtavirtaa, vaikka se olisikin teknisesti mahdollista.
– Kirurgia on paljon muutakin kuin tekninen suoritus. Ennen leikkausta tarvitaan diagnostiikka, ja on tärkeää, että potilas saa tavata hoitavan lääkärin ja kasvotusten pohtia sairauden hoitovaihtoehtoja, hoitojen ongelmia ja elämän merkitystä. Potilaan parantaa leikkauksen lisäksi aika ja jälkihoito.
Tällä hetkellä robottiavusteinen kirurgia on myös huomattavasti kalliimpaa kuin perinteinen, tosin ero pienenee, kun laskelmiin otetaan mukaan esimerkiksi toipumisaika.
Etäkirurgiaa on visioitu myös kriisitilanteiden ratkaisuksi, kun lääkärin ja potilaan välisellä etäisyydellä ei enää olisi merkitystä. Koskimäki ei kuitenkaan näe, että se olisi merkittävä edistysaskel.
– Se, mikä on ratkaisevaa suurissa kriisitilanteissa, on perusterveydenhuolto ja hygieniasta ja ravinnosta huolehtiminen. Katastrofikirurgialla on hyvin pieni merkitys, vaikka se usein nousee näkyvästi esiin.
Vaikka etäkirurgia ei ikinä löisikään itseään läpi, lääketieteen teknologia kuitenkin kehittyy koko ajan.
– Esimerkiksi sydämentahdistinten seuranta etänä on jo ihan nykyaikaa Suomessa.
Niku Oksalan tutkimusryhmässä puolestaan kehitetään parhaillaan elektronista nenää, joka voi haistamalla diagnosoida joitakin tauteja esimerkiksi virtsa- tai hengitysilmanäytteestä. Suhteellisen uusi keksintö on myös älyveitsi, joka osaa kertoa kirurgille, milloin hän leikkaa kasvainta ja milloin tervettä kudosta.
Leikkausrobottia käyttää ihminen
Suomen suurimmissa sairaaloissa on jo pitkään ollut käytössä leikkausrobotteja. Robottia käyttävä kirurgi on yleensä samassa huoneessa, ja tieto kulkee kaapeleita pitkin.
Etäkirurgiassa idea on se, että kirurgi ja potilas ovat pitkän matkan päässä toisistaan, ja kirurgi ohjaa leikkausrobottia etäyhteyden kautta.
Ensimmäisen kerran yli Atlantin ulottuvaa etäkirurgiaa kokeiltiin vuonna 2001 operaatio Lindberghissä, jossa kirurgi oli New Yorkissa ja potilas Ranskassa. Siinä kuitenkin yhteyttä parannettiin muun muassa mereen laitetulla erityisellä valokuitukaapelilla.
Etäkirurgialla olisi käyttöä esimerkiksi sota-alueilla, avaruudessa tai muissa paikoissa, joihin kirurgin on fyysisesti vaikea päästä paikalle.