Lähes koko Espanjan nykydemokratian ajan espanjalaiset ovat pitäneet mielipidemittausten mukaan baskiterrorismia maan vaikeimpana yhteiskunnallisena ongelmana.
Baskiseparatistien tekemäksi epäillyn torstaisen verilöylyn jälkeen Eta pysyy varmasti yhä pitkään espanjalaisten mielissä. Eräissä torstain lukuisista Espanjan eri televisiokanavien erityisuutislähetyksissä aamun tapahtumia verrattiin New Yorkin terrori-iskuun syyskuussa 2001. Moni madridilainen kysyi myös torstain kuluessa, miten tähän on tultu.
Francon kauden perintöä
Baskiterrorismin juuret ulottuvat kauaksi Francisco Francon diktatuurikaudelle. Juuri Eta tappoi muun muassa Espanjan pääministerinä toimineen amiraali Luis Carrero Blancon pommiattentaatissa Madridissa vuonna 1973.
Eräiden baskiterrorismin juuria tutkineiden historioitsijoiden mukaan Etan verinen taival alkoi jo 28.6.1960, jolloin Etan uhrina pommiräjähdyksessä menehtyi kaksivuotias tyttövauva María Begoña Urroz Ibarrola.
Etan perusideologiana oli Baskimaan itsenäisyyden ja alueen vasemmistolaisen hallinnon vaatimus. Kirjainlyhennys Eta tarkoittaa suomeksi: "Baskimaa takaisin baskeille".
Francon diktatuurin aikana hyvin monet baskit, eivätkä vain ääriseparatistimia kannattaneet, kokivat espanjalaiset sortajina. Kun kenraali Franco kuoli vuonna 1975 ja baskit saivat Espanjan demokratiakehityksen pyörteissä nopeasti hyvin laajan itsehallintonsa, niin baskiterrorismi ei kuitenkaan osoittanut päättymisen merkkejä. Se jäi historialliseksi jäänteeksi Francon diktatuurikaudelta.
Vuodet 1978-1980 olivat Etan toiminnan huippukautta. Silloin kuoli yhteensä 239 henkeä terrorin uhrina.
Samaan aikaan separatistijärjestön poliittinen siipi Herri Batasuna (HB), jonka toimintakiellon Espanjan perustuslakituomioistuin vahvisti viimeksi tammikuusssa, nautti kaikkein suurinta kannatusta Baskimaassa. Vuoden 1979 kunnallisvaaleissa Herri Batasuna sai 18,5 prosenttia kaikista Baskimaassa annetuista äänistä.
Etan terroritoiminnassa Espanjassa on menehtynyt torstaisten pommiattentaattien uhrit mukaan lukien yhteensä jo yli 1 000 ihmistä. Heidän joukossaan on sotilaita, upseereja, kansalliskaartilaisia, poliiseja, tuomareita, siviilejä ja viattomia lapsia.
Ranskan Baskimaa oli espanjalaisten baskiterroristien turvapaikka aina 1990-luvun alkuun saakka. Ranskan Baskimaassa on toiminut ajoittain Etan avustuksella myös oma terrroristiryhmänsä Iparreterrak. Myös sen tavoitteena on saavuttaa Baskimaan itsenäisyys aseellisen taistelun turvin.
Eta ajettu
ahtaalle
Viime vuosien aikana Espanjan ja Ranskan terrrorismin vastainen yhteistyö on tiivistynyt huomattavasti. Sen ansiosta lukemattomia Etan johtomiehiä ja rivijäseniä on pystytty pidättämään Ranskan puolella rajaa.
Vastaavasti José María Aznarin johtaman Espanjan hallituksen tiukka terrorismin vastainen politiikka on selvästi vaikuttanut Etan kohdistuvien poliisitoimien ja rangaistuskäytännön kiristymiseen.
Iskut tulevat entisestään kiristämään poliisitoimia ja organisaation historia tulee niihin todennäköisesti myös päättymään. Niin ajattelevat jopa maltilliset baskinationalistit, jotka tavoittelevat Baskimaan itsenäisyyyttä, mutta rauhanomaisin keinoin.