Dosentti Risto Uusitalo Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta luopuisi hänkin mielellään sankalaseista. "Kokeellisen silmäkirurgian ja laitteiden kehitys on huimaa. Niin amerikkalaisissa kuin eurooppalaisissa lääkärikongresseissa alan firmat kouluttavat lääkäreitä käyttämään uusinta tekniikkaa. Ne haluavat katetta pääomalleen ja uutta asiakaskuntaa."
Väärien odotusten herättäminen on asiakkaissa on Uusitalon mielestä virhe. "Esimerkiksi CK-tekniikka ei korvaa sankalaseja. Se on hyvä ja turvallinen lieväasteista kaukotaitteisuutta korjattaessa. CK-tekniikalla vaikutetaan sarveiskalvon muotoon, ei mukautumiseen. Kun halutaan vaikuttaa akkommodaatioon, silmän kykyyn mukautua näkemään eri etäisyyksiltä, on haettava kokonaan toiset keinot."
Uusitalo selventää, että silmän oma lähitarkennuslihaksisto pystyy luettaessa "tuottamaan plussaa" taittoon. Kyky heikkenee kuitenkin vuosien mittaan. Jotta voitaisiin puhua ikänäkökorjauksesta, juuri siihen pitäisi vaikuttaa."
Varoen silmän sisälle
Keski-iän mukana tulevaan ikänäköisyyteen, presbyopiaan, liittyy myös muunlaisia muutoksia mykiössä. Ne heikentävät näön laatua. Niinpä toiveet asetetaan aina vain parempien keinomykiöiden kehittämiseen.
"Harmaakaihileikkauksessa voidaan näkökyky palauttaa lähes nuoruuden tasolle. Tulevaisuudessa pyritään näön laatua parantamaan tästäkin kehittyneemmillä keinomykiöillä.
Uusitalo sanoo, että keinomykiöt kuuluvat tämän päivän silmäkirurgiaan korjattaessa harmaakaihin aiheuttamaa näön heikkenemistä. "Mikäli leikkauksessa käytetään ns. moniteholinssiä, sillä voidaan myös korjata ikänäköisyyttä ja vähentää riippuvuutta lähilaseista. Tätä menetelmää voidaan käyttää silloinkin, kun harmaakaihia ei varsinaisesti vielä ole. Tällöin poistetaan kirkas mykiö ja korvataan se moniteholinssillä. Tämä on tehokkain tapa korjata ikänäköisyyttä ja se toimii noin 70 prosenttisesti. Ongelmana ovat mahdolliset kaihikirurgian riskitekijät."
Uusitalo pitää nykyisistä presbyopian tekniikoista ns. Prelex-menetelmää (kirkkaan mykiön vaihto) ja moniteholinssiä parhaimpana. Heille, joilla on työssään suuret näkövaatimukset, menetelmä ei kuitenkaan sovi.
"Linssit soveltuvat myös liki- ja kaukotaitteisuuden korjauksiin. Tällöin silmän sisään asetetaan linssi (silmänsisäinen piilolasi). Operaatio vaatii työskentelyä silmän sisällä ja aiheuttaa herkästi erilaisia haittoja. Siksi sitä käytetään vain suuriasteisissa liki- ja kaukotaitteisuusvirheissä ja silloin kun muut menetelmät onnistu. Kaikkiin leikkauksiin täytyy kuitenkin olla oikeat lähtökohdat, eikä sellaiseksi katsota sankalasien inhoamista. Silmänsisäisissä operaatioissa on aina vaaransa, ja se on tehtävä potilaalle selväksi."
Harmaakaihi voi syntyä linssikirurgian seurauksena ja johtaa harmaakaihileikkaukseen. Kun leikataan tervettä silmää, komplikaatioriskejä on vähän, mutta on sekin on mahdollista, että yksi tuhannesta saa vaikean tulehduksen silmän sisään. Silloin kyse on jo isosta ongelmasta. Kaihipotilaiden keski-ikä Suomessa on 72 vuotta.
Kaihileikkaus voidaan joissakin tapauksissa tehdä normaalia aikaisemmin kun mykiössä tavataan alkuasteen muutoksia ja potilaalla on poikkeavan paljon oireita tai kun potilas on vahvasti likitaittoinen. Käytäntö on todistanut, että mitä aikaisemmin leikkaus on tehty, sen turvallisemmaksi se on osoittautunut.
Laserilla supernäköä?
Kautta maailman laser on nykyisin silmän taittovirhekirurgiassa menetelmä numero yksi. Eri tarkoituksiin on sitten luotu LASIK, PRK, LASEK ja monet muut tekniikat, joita kaikkia kehitetään yhä paremmiksi
Tiedemiehet etenevät tutkimuksissaan kohti supernäköä, mitä se sitten onkaan, ja pyrkivät kehittämään sellaista keinomykiötä, joka mukautuisi eri lailla kauko- ja lähinäköön.
Samanaikaisesti rillipäät haluavat luopua sankalaseista. Voimakkaasti likinäköistä nuorta ei häiritse se, että hänen kerrotaan LASIK -toimenpiteen ansiosta menettävän mahdollisuutensa hyvään lähinäköön ilman silmälaseja 45-vuotiaana. He eivät jaksa odottaa luonnon omaa korjausmenetelmää "vanhoiksi ihmisiksi" asti.
Jotkut haluavat toiseen silmäänsä piilolinssi-implantin, joka näkee lähelle ja toiseen sellaisen joka näkee kauas. Ja erittäin monet käyttävät säännöllisesti tavallisia kontaktilinssejä sillä riskillä, että 20-30 vuoden kuluttua tulee ongelmia. Hankautumista ja haavoista muodostuu sarveiskalvoarpia, joita on sitten korjattava sarveiskalvosiirroilla.
"Aivan sama, käyttikö kovempia tai pehmeämpiä piilolinssejä, niiden käyttöä olisi syytä rajoittaa. Työpäivän jälkeen ne pitäisi välillä ottaa pois, vaikkei juuri mitään näkisikään", sanoo dosentti Uusitalo.