Autolautta Estonian onnettomuudesta ei voi syyttää yksittäistä virhettä tai viranomaista. Hannu Hännisen väitöksen mukaan kyseessä oli niin sanottu systeeminen onnettomuus, eli se johtui koko meriliikennealan toimintatavoista.
Hännisen väitöstutkimus tarkastetaan keskiviikkona Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Hänninen pohjaa tutkimuksensa virallisen tutkimuskomission selvitykseen. Sen mukaan Estonian uppoamisen aiheuttanut keulavisiirin pettäminen ei suinkaan ollut ensimmäinen laatuaan. Visiirihavereita oli sattunut komission mukaan aiemmin jo 14.
Hännisen mukaan tiedot havereista jäivät kuitenkin enimmäkseen yksittäisten laivanomistajien tietoon. Siten merenkulun turvallisuusasioista vastaavat viranomaiset eivät saaneet riittävästi tietoa visiiriongelmista eikä visiireitä koskevia sääntöjä tiukennettu.
Lisäksi visiirien vahingoittumiset tavallaan hävisivät muiden aallokon laivoille aiheuttamien, vähemmän vaarallisten vaurioiden joukkoon. Myös käytettyjen autolauttojen myynti lisääntyi 1970- ja 1980-luvuilla. Kun lautat vaihtoivat omistajaa, turvallisuuteen liittyvää tietoa hävisi.
Autolautta Estonia upposi Itämerellä 28. syyskuuta vuonna 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä.
