Estlink-kaapeli on vasta ensi askel Baltian sähkömarkkinoiden linkittämisessä muuhun Eurooppaan, Eesti Energian johtaja Sandor Liive korosti Tallinnassa maanantaina.
-- Täydestä integraatiosta voidaan puhua vasta kun myös Liettuasta Puolaan ja Ruotsiin suunnitellut kaapelit sekä Suomeen kaavailtu lisäyhteys on saatu valmiiksi, hän sanoi.
Yhteensä vireillä olevat hankkeet tietäisivät noin tuhannen megawatin siirtoyhteyksiä joka suuntaan. Liive arvioi, että koko paketti voisi olla valmiina vuoteen 2015 mennessä.
Neuvotteluja toisesta kaapelista Suomen suuntaan on hänen mukaansa jo aloiteltu, mutta aikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. -- Jos hanke valmistuisi vuoteen 2010 mennessä, olisin erittäin tyytyväinen, mutta myös 2015 on mahdollinen, Liive sanoi Estlink-kaapelin avajaisten jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Pohjolan Voiman johtaja Antti Kuusela vahvisti, että yhtiö on periaatteessa hyvin kiinnostunut lisäämään energiayhteistyötä Baltian suuntaan. Liettuan ja Puolan välinen sähkönsiirtoyhteys pyritään Lietuvos Energijan pääjohtajan Rymantas Juozaitisin mukaan avaamaan 2011--2012.
Savisaar: Kaapeli lisää riippumattomuutta
Viron talous- ja viestintäministeri Edgar Savisaar arvioi avajaisissa, että Estlink-kaapeli vahvistaa Viron energiapoliittista riippumattomuutta. Hän huomautti, että kaapelin kautta voidaan myös tuoda sähköä Suomesta Viroon, jos sitä joskus tarvittaisiin.
Nykyisin Baltian maat ovat toistensa lisäksi kytköksissä vain Venäjän sähköverkkoon.
-- Estlinkin olemassaolo helpottaa selviytymistä myös silloin, jos yhteys Venäjän sähköjärjestelmään katkeaisi, Savisaar sanoi. Hän lisäsi, että kaapelin avulla virolaiset pääsevät nykyistä huomattavasti suuremmille markkinoille ja voivat varmistaa, että saavat sähkönsä parhaaseen hintaan.
Baltian maat suunnittelevat parhaillaan uuden yhteisen ydinvoimalan rakentamista. Hankkeen esiselvitykseen osallistunut Eesti Energian hallituksen jäsen Raine Pajo arvioi, että uusi voimala voisi tulla käyttöön ensi vuosikymmenen puolivälissä. Ingalinan voimala poistetaan käytöstä EU:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuonna 2009.