Suomen ja Viron välille rakennettu 350 megawatin tasasähkökaapeli liitti Baltian maat maanantaina ensi kertaa Euroopan unionin energiamarkkinoihin. Kaapelin valmistumista juhlistettiin maanantaina satelliittiyhteydessä pidetyissä vihkiäisissä kaapelin molemmissa päissä Suomen Espoossa ja Viron Harkussa.
Estlinkin kautta on mahdollista tuoda Suomeen sähköä Baltiasta jo ensi talvena, mikä helpottaa osaltaan Suomen sähköhuoltoa pakkasten tullessa. Uusi yhteys on tärkeä myös symbolisesti. Lähes 15 vuotta sitten syntyneen ajatuksen toteutuminen kytki Baltian maat Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin ja osaksi Euroopan unionin energiamarkkinoita.
-- Sähkö virtaa pääosin Suomeen ainakin ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Sen jälkeen Baltian maiden sähköhuollon tilanne muuttuu Ignalinan voimalan sulkemisen takia ja sähköä todennäköisesti viedään Pohjoismaiden markkinoilta Baltiaan, kertoi johtaja Risto Mäkinen Pohjolan Voimasta. Estlink on kaksisuuntainen yhteys ja hinta ratkaisee Mäkisen mukaan sähkön suunnan kaapelissa.
Estlinkin toteutti EU:n poikkeusluvan turvin yksityisten yritysten muodostama AS Nordic Energy Link, josta Pohjolan Voima ja Helsingin Energia omistavat yhteensä 10,1 prosenttia. Muut osakkaat ovat baltialaiset Eesti Energia, Latvenergo ja Lietuvos Energija. Kaapelit ja laitteet myydään Fingridille ja Baltian kantaverkkoyhtiöille viimeistään poikkeuksen päättyessä 2013.
Estlinkin vihkivät käyttöön Suomen päässä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki ja Viron päässä presidentti Toomas Hendrik Ilves. Estlinkin pituus on 105 kilometriä, mistä merikaapelia on 75 kilometriä. Noin 110 miljoonaa euroa maksaneen siirtoyhteyden suunnitteli ja rakensi ABB. Päärahoittaja on Pohjoismaiden investointipankki NIB.
Baltian maiden sähköverkot on tahdistettu yhteen Venäjän sähköverkon kanssa ja ne toimivat sen osana. Koska Baltiasta ei ole muuta sähkön tuontia Suomeen ei yhteys muodosta minkäänlaista riskikeskittymää. Pietarin alueen verkkohäiriössä Baltian verkko on erotettavissa Venäjän verkosta Narvassa.
-- Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin mahdollisuus rakentaa yhteys Narvasta Kotkaan. Se olisi ollut Viron verkon kannalta edullisempi liittymäpaikka. Siitä jouduttiin luopumaan kun todettiin, että se olisi edellyttänyt niin suuria vahvistuksia Suomen kantaverkkoon, että hankkeelta olisi mennyt pohja, sanoi Mäkinen.
Samat ongelmat Kotkan yhteyden suhteen ovat tulleet esiin, kun Fingrid on selvittänyt venäläistä kaapelihanketta, Mäkinen totesi.