Pääkirjoitus

Esteitä rai­vat­ta­va sujuvan yh­teis­työn tieltä

Pohjoismaiden neuvostolta on totuttu kuulemaan yleviä lausuntoja, joiden merkitys unohtuu ennen kuin printteri on ehtinyt ne tulostaa. EU-yhteistyön on arvioitu vähentävän PN:n merkitystä. Kööpenhaminan kokous viime viikolla nousi otsikoihin, kun yhteistyöministeri Alexander Stubb (kok.) toi julki tympääntymisensä.

Pohjoismaiden neuvostolta on totuttu kuulemaan yleviä lausuntoja, joiden merkitys unohtuu ennen kuin printteri on ehtinyt ne tulostaa. EU-yhteistyön on arvioitu vähentävän PN:n merkitystä. Kööpenhaminan kokous viime viikolla nousi otsikoihin, kun yhteistyöministeri Alexander Stubb (kok.) toi julki tympääntymisensä.

Pohjoismaiden neuvoston ministeri- ja valiokuntakokouksissa käsitellään kuitenkin varsin konkreettisia asioita. Sujuvan yhteistyön tiellä on pohjoismaissa vielä lukuisia arkea hankaloittavia esteitä.

Vuosia on puhuttu esimerkiksi Ruotsista Suomeen palanneiden eläkeläisten kaksoisverotuksesta, kun Suomi ottaa eläkkeistä vielä sairausvakuutusmaksun, vaikka se on jo kertaalleen maksettu Ruotsiin.

PN:n kokouksessa listattiin ainakin 40 vastaavaa rajaestettä, joista pitäisi päästä eroon. Valitettavasti rajaesteitä tulee poistettujen tilalle lisää, kun luodaan kansallista lainsäädäntöä ja EU-direktiivejä.

Pohjoismailla on paljon yhteisiä intressejä. Syvenevä kaupallinen yhteistyö maiden välillä on tarpeen esimerkiksi Pohjois-Kalotin suurissa kaivoshankkeissa ja kuljetusratkaisuissa. Infrastruktuurista vastaavat ministerit tapaavatkin vielä marraskuussa.

Arktiset asiat, rajaesteiden raivaus ja pohjoismaiden brändäys ovat asioita, jotka nousevat keskiöön, kun Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelle. Tavoitteena on muun muassa PN:n huippukokous.

Pohjoismainen yhteistyö ja yhteenkuuluvuus ovat niin itsestään selviä asioita, että niitä ei aina osaa arvosta. Pohjoismaiden 25 miljoonaa asukasta muodostavat harvinaisen yhteiseen arvopohjaan perustuvan pohjoisen saarekkeen, jota kannattaa puolustaa.