Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö haluaa, että kansanedustajat toisivat ennen eduskunnan ydinvoimapäätöstä esiin sidonnaisuutensa. "Kun hakijoina on varsin mittava suomalainen elinkeinoelämän kaarti, niin saattaa olla sidonnaisuuksia, joista sitten on parempi keskustella etukäteen kuin että herättäisiin johonkin jälkipyykkiin", arvioi Niinistö Yle Uutisille.
Niinistöllä on takuulla mielessä vaalirahoituksesta käyty keskustelu, erityisesti epäilyt, joiden mukaan jotkut kansanedustajat ovat luottamustehtävistään ohjanneet rahoitusta omiin kampanjoihinsa. Ydinvoimapäätös on niin suuri, että sitä tehtäessä on voitava luottaa kansanedustajien päätöksenteon pohjaavan parhaaseen mahdolliseen tietoon ja vain siihen.
Aivan ongelmaton Niinistön ehdotus ei kuitenkaan ole. Kansanedustajilla on yleensä lukuisia yhteiskunnallisia luottamustoimia. On vaikea määritellä rajaa, milloin sidonnaisuudet rajoittavat päätöksentekoa ja milloin eivät. Saattaisi käydä niin, että riittävän esteetöntä ei löytyisi lainkaan.
Toiseksi sidonnaisuuksien ilmoittamisen vaatimus laajenisi jatkossa varmasti. Olisiko esimerkiksi samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeudesta päätettäessä kirkollisissa luottamustehtävissä toimiva ja kirkon viralliseen linjaan sitoutunut kansanedustaja jäävi?
Suomi on edustuksellinen demokratia. Kaikkein tärkeintä on, että sidonnaisuudet ja vaalirahoituksen antajat ovat jokaisen ehdokkaan kohdalla mahdollisimman tarkoin julkisesti tiedossa, kun vaaliuurnille käydään. Saadessaan äänestäjiltä valtakirjan, edustaja hyväksytään sidonnaisuuksineen päivineen.