Estävätkö väärät asenteet ja tiedonpuute kehitysvammaisen mahdollisuuden aitoon työsuhteeseen?

Kehitysvammaiset, jotka ovat avotyössä, saavat työstään korvaukseksi avotyöosuusrahaa, joka on tällä hetkellä +/- 10 euroa per päivä.

Avotyöosuusraha on sosiaalietuus, joten avotyössä olevilla ei ole oikeuksia lomiin eikä muihinkaan etuuksiin.

Kehitysvammaisia kuten muitakin vammaisia haetaan jo 16-vuotiaana työkyvyttömyys- ja takuueläkkeelle sekä eläkkeensaajan hoitotuelle, joka on noin 750 euroa kuukaudessa.

Tällä he elävät loppuelämänsä. Tämän lisäksi he tulevat tarvitsemaan muun muassa asumis- ja toimeentulotukea.

Monesta kymmenestä tuhannesta kehitysvammaisesta vain noin 600 on oikeassa palkkasuhteessa. Työkykyisiä kehitysvammaisia olisi monta tuhatta, jotka oikeilla tukitoimilla voisivat työskennellä erilaisissa toimissa. Työkyvyttömyyseläkkeen päälle he saisivat tienata noin 700 euroa kuukaudessa menettämättä työkyvyttömyyseläkettään.

Jos palkka on isompi, niin porrastetusti eläke pienenee tai sen saa pistettyä lepäämään. Palkanmaksun loputtua he saavat eläkkeensä takaisin ilman uusia hakemuksia.

Työ takaisi heille ihmisarvoisen elämän ja edesauttaisi edistämään heidän elämänlaatua. Tämä vähentäisi myös muun muassa asumis- ja toimeentulotukien tarvetta.

Samalla kun Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden sopimuksen, niin sitouduttiin takaamaan ihmisarvoinen ja yhdenvertainen elämä kaikille. Tällä hetkellä avotyöosuusraha ei mielestämme ole ko. sopimuksen hengen mukainen.

"Työ takaisi heille ihmisarvoisen elämän ja edesauttaisi edistämään heidän elämänlaatua."

Kehitysvammaisten ja vammaisten työllistymiseen on nykypäivänä erilaisia tukitoimia niin työnantajalle kuin vammaiselle itselleen. Kunnilla on vammaispalveluissa työhönvalmentajat, jotka tukevat niin vammaisia kuin työnantajia. Lisäksi työnantajille on erilaisia taloudellisia tukia, jos he työllistävät vammaisia henkilöitä. Tätä mahdollisuutta tulisi tarjota työnantajille painokkaammin.