Kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuodesta 1995 toiminut Bjarne Kallis päätti luopua kesken kauden ja yllätti eroilmoituksensa ajoituksellakin. Kalliksen saappaisiin ei ole helppo löytää seuraajaa. Itsestään selvää kruununperijää ei ole. Lisäksi puolueessa mittelee keskenään kolme eri suuntiin vetävää linjasiipeä.
On melko pieni mutta sitä äänekkäämpi siipi, joka takertuu tiukasti siihen, että hengellisyyden pitää olla kaiken toiminnan lähtökohtana. Valtaosa väestä taas kuuluu ryhmään, joka haluaisi keskittyä politiikan teossa vain muutamiin suurempiin kysymyksiin. Näitä ovat alkoholi-, abortti- ja avioliittokysymykset. Kolmas ryhmittymä on Kalliksen johdolla halunnut tehdä kristillisdemokraattisesta puolueesta yleispuolueen.
Heidän lähtökohtansa on se, ettei kristillisiä pohja-arvoja tarvitse koko ajan ja joka asiassa kuuluttaa kansalaisille. Poliittiset asiat hoidetaan asioina ja kristilliset arvot pidetään toiminnan pohjana.
Kallis on halunnut, että puolue olisi uskottava vaihtoehto myös niille, jotka eivät laula kirkkokuorossa. Hän ei ole halunnut muuttaa puoluetta yksi yhteen keskieurooppalaisten kristillisdemokraattien muottiin, vaan seurata enemmän Norjan ja Ruotsin mallia.
Nyt kristilliset ovat kolmen tien haarassa. Lokakuun alussa pidettävän ylimääräisen puoluekokouksen puheenjohtajan vaalista on tulossa linjavaali. Samalla siinä ratkaistaan hyvin pitkälle puolueen tulevaisuus.
Lienee selvää, että vanhoillinen siipi ei pysty nostamaan edustajaansa puheenjohtajaksi. Sen seuraukset olisivat myös äänestäjäjoukossa enemmän kuin todennäköisesti katastrofaaliset. Selvä kellokaskin tältä porukalta puuttuu.
Kallis itse toivoi eroilmoituksesta kertoessaan, että mahdollisimman moni asettuu ehdolle. Samalla hän korosti pitävänsä hyvin tärkeänä, että tulevakin puheenjohtaja on eduskuntaryhmän jäsen. Kallis huomautti, aivan oikein, että eduskunnan ulkopuolelta on vaikea saada hyvää otetta päivänpolitiikasta.
Näkemyksellään Kallis rajasi tarkoituksellisesti puheenjohtajaehdokkaiden joukon kapeaksi. Kalliksen lisäksi ryhmässä on kuusi muuta jäsentä. Heistä varteenotettavia puheenjohtajaehdokkaita on kolme: eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sekä varapuheenjohtajat Kari Kärkkäinen ja Sari Essayah. Toimi Kankaanniemi on jo toiminut puheenjohtajana vuosina 1989-95. Kallis kukisti juuri hänet.
Nyt yllättäjä voi olla Essayah, mikäli hänet saadaan taivuteltua puheenjohtajakisaan. Kulisseissa kuhina entisen huippu-urheilijan ja ensimmäisen kauden kansanedustajan ympärillä on kiihtynyt. Mitä lähemmäksi puoluekokous tulee, sen voimakkaammin Essayahiin tullaan vetoamaan.
37-vuotias Sari Essayah on kävellyt erittäin hyvin eduskuntaan ja politiikkaan sisään. Hän ei ole pitänyt melua itsestään, vaan on perehtynyt asioihin ja osoittautunut nopeaoppiseksi. Essayah saa kiitosta myös muiden puolueiden edustajilta yhteistyökyvystään ja -halustaan. Häntä kuvataan luonteeltaan valoisaksi.
Kristillisdemokraattien riveistä todetaan, että Essayahin valintaan ei liittyisi samanlaista riskiä, mikä kokoomuksessa olisi ollut toisen huippu-urheilun politiikkaan vaihtaneen naisedustajan puheenjohtajavalinnalla. Tällä tarkoitetaan Marjo Matikainen-Kallströmiä, joka on oman tiensä kulkija.
Paimiolaisesta Essayahista sanotaan, että hänen nostamisensa puolueen puheenjohtajaksi antaisi valtavat mahdollisuudet. Kisaan lähtö ei kuitenkaan ole varma. Hänellä on kaksi pientä lasta.
Saattaa olla, että hän tyytyy vielä opettelemaan politiikan tekoa eduskuntaryhmän johdossa ja kivuta siinä askelta, pariakin ylemmäksi toisen varapuheenjohtajan paikaltaan. Istuntosalissa Essayah ei ole vielä ollut kovin näkyvä. Tämä kuitenkin on ehdoton vaatimus pienen oppositiopuolueen puheenjohtajalle.
Varkautelainen Kari Kärkkäinen kuopii jo lähtökuopissa. Vain virallinen ilmoitus ehdokkuudesta puuttuu. Pohjois-Savon piiri polkaisi hänen puolestaan pelin käyntiin viime sunnuntaina.
Jo tätä ennen toista kautta eduskunnassa istuva 34-vuotias Kärkkäinen oli tehnyt tiettäväksi harkitsevansa vakavasti puheenjohtajaehdokkaaksi lähtemistä. Siviiliammatiltaan kirkon nuorisotyön ohjaaja onkin politiikassa nälkäinen nuori mies. Nyt hän on ryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, mutta sihti on jo korkeammalla.
Kentältä Kärkkäisestä kuuluu etupäässä hyvää. Kansan mies jaksaa kiertää ja kuunnella ihmisiä. Eduskunnassa on kuitenkin huomattu, ettei hän aina jaksa paneutua asioihin perusteellisesti. Poissaolojakin on melko paljon. Jos valinta tehdään Essayahin ja Kärkkäisen välillä, ei vaalista tule kovin suurta linjavaalia. Kumpikin on aika lailla Kalliksen linjoilla. Jos taas jompi kumpi heistä saa vastaansa eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen, edessä on selkeämmin linjavaali.
Räsänen on seuraajaehdokkaista poliittisesti kokenein. Hän on istunut eduskunnassa vuodesta 1995. 44-vuotias riihimäkeläinen lääkäri on Arkadianmäen vuosinaan purkanut tiukan nutturansa, mutta ottanut politiikan teossa vasta askeleita yleispuoluerintamaan.
Räsäsen valinta merkitsi puolueen linjassa ainakin muutamaa taka-askelta. Lisäksi hänellä olisi julkisuuden rasite omasta Iltalypsy-hahmostaan. Räsänen on nähty ruudussa televisiosatiirissa kauhistelemassa ja sievistelemässä. Hänelle voisi käydä kuin kokoomuksen Ville Itälälle. Teki mitä tahansa, jää tv-hahmon vangiksi. Se heikentää uskottavuutta.
Toisaalta Räsänen olisi kolmikosta se, joka ottaisi nopeimmin puolueen johtoonsa. Hän ei edes haluaisi jäädä Kalliksen varjoksi. Tämä vaara uhkaa, sillä Kallis aikoo jatkaa politiikassa vuoden 2007 jälkeen.
Räsänenkään ei ole paljastanut aikeitaan. Hän tietää, että pääsisi ryhmänjohtajana helpommalla. Mutta hän tietää senkin, että jos jättää nyt tilaisuuden käyttämättä, se ei ehkä koskaan toistu.