Tehokkuus on viety loppuun saakka Espoon Kuninkaantien lukio- ja liikuntakeskuksessa. Kaupunki ei rakentanut koulua ja uimahallia, vaan niiden rakentaminen, omistus, rahoitus ja käyttö erotettiin. Kaupunki vuokraa lukion tilat kaikkine tilpehööreineen auton täyshuoltoliisingiä vastaavalla palvelusopimuksella koulupäivinä päiväsaikaan.
Yritysrypäs omistaa tilat ja tarjoaa oheispalvelut. Kaupunki antaa suoraan vain lukio-opetuksen. Kalustot on vuokrattu ja ruoan, kiinteistönhuollon ja muut oheispalvelut hoitavat yritykset. 25 vuoden palvelusopimukseen kuuluu, että kunnalla on oikeus, ei velvollisuus, lunastaa tilat 20 prosentin lunastusarvolla sopimuksen päättymisen jälkeen.
Heinäkuussa valmistuva Espoon Kuninkaantien keskus sai viime viikolla Insinööriliiton vuoden rakennus -tittelin. Ei pelkästään rakennuksesta, vaan koko konseptista.
Tämä näyttää eittämättä tulevaisuuden suuntaa kunnissa. Se, kuinka pitkälle missäkin mennään, riippuu olosuhteista. Rahapula ja monilla aloilla jo nyt oleva ja jatkossa uhkaava työvoimapula pitävät kyllä huolen suunnasta. Tehokkuutta kaivataan.
Tässä ultraliberalistisessa mallissa on paljon ongelmia. Jotta se voisi toimia, täytyy olla todelliset markkinat ja kilpailu. Muuten kustannukset eivät laske. Näitä todellisia markkinoita on vain muutamissa kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä. Niihin se voi sopia. Vaikkapa Kestilän Mäläskässä ei ole sellaisia markkinoita.
Palvelujen tason määrääminen on yksi ongelma. Myöskin pitkien sopimusten vaatimus edellyttää monia asioita. Vakuudet ja olosuhteiden muutosten ennustaminen ja koulun tilojen markkinointi eivät ole niitä helpoimpia asioita.
Joissakin Oulun läänin kunnissa erikoistuminen on hoidettu pitkälle. Oulunsalon kunnan organisaatio on kevyt. Teknisellä puolella ostetaan kaavateiden auraus ja kunnossapito. Terveyspalvelut ostetaan Oys:lta. Hailuoto vaihtaa vuoden alussa Oulun Diakonissalaitoksen hoitamat terveyskeskuspalvelut Oys:aan. Piippola ostaa ulkoa liki kaikki palvelut. Malleja on monenlaisia.
Oulunsalon kunta tutkii muutaman vuoden päässä olevaa Niemenrannan koulun ja päiväkodin rakentamista kevennetyllä Espoon mallilla. Tarkoitus on, että kunta vuokraa koulun ja päiväkodin parinkymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Koko asian perusidea on, että koulutyötä on vain 190 päivää vuodessa. Raflaava tavoite on, että koulun tilat olisivat hyötykäytössä 300 päivänä vuodessa. Oulunsalossa tutkitaan kiinteistön vuokraamista, ei suinkaan niin laajaa mallia kuin Espoossa.
Ennen kaikkea markkinoita voi olla vapaa-ajan tiloille ja kokoustiloille. Esimerkiksi suuret kokoukset ja koulutustilaisuudet oheispalveluineen antavat mahdollisuuksia. Vain tuottavalla lisäkäytöllä tulee lisäarvoa.
Kunnanjohtaja Tuomo Räihä sanoo, että toimivia toteuttajia ja rahoittajia kyllä löytyy. Kunnan talouden ongelmana ovat kasvavien käyttömenojen lisäksi valtavana odottava investointibuumi ja sitä kautta velkaantuminen.
Jotta hommassa olisi järkeä, täytyisi koulun tilat saada paljon nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Pelkkä taseen kaunistaminen ei riitä, jos kunnan vuokraamat koulutilat olisivat kunnalle epäedullisia.
On mielenkiintoista nähdä, millaisiin tuloksiin jatkoselvittelyissä päästään. Kunnassa selvitellään taloudellisia vaihtoehtoja.
Erilaisia vaihtoehtoja kannattaa selvittää. Miksei myös Oulussa?