Es­poos­sa alkaa mittava ra­ken­ta­mi­nen ja pa­nos­tus hy­vin­voin­tiin

Espoo aloittaa ensi vuonna mittavan rakentamisohjelman ja panostaa vahvasti hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan ensi vuoden budjetin rahoitus perustuu kohtuullisen hyviin ja vakaisiin näkymiin.

Espoo aloittaa ensi vuonna mittavan rakentamisohjelman ja panostaa vahvasti hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan ensi vuoden budjetin rahoitus perustuu kohtuullisen hyviin ja vakaisiin näkymiin.

Vuosina 2007--2009 kaupungin investointimenot ovat keskimäärin 172 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia talousarvion kokonaisuudesta ja selvästi edellisvuosia enemmän. Ensi vuoden investoinnit ovat 150,5 miljoonaa euroa. Voimakkaan kasvun perussyynä on Suurpellon alueen rakentamisen käynnistäminen eteläisessä Espoossa Kehä II:n varteen Mankkaan ja Henttaan kupeeseen.

Kaupunki vahvistaa erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja. Uusia virkoja perustetaan 233, joista suurin osa kohdentuu sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen. Kaupunginjohtajan mukaan tämä taas perustuu visioon, jossa Espoo on vahvasti kasvava kaupunki.

Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen julkisti ehdotuksensa kaupungin talousarvioksi maanantaina. Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioehdotuksesta maanantaina 13. marraskuuta ja päättää asiasta 8. joulukuuta.

Valtuusto on jo vahvistanut Espoon vuoden 2007 tuloveroprosentiksi 17,50 ja yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,65 eli ne säilyvät entisellään.

Uutta lainaa ei oteta

Investointiohjelman rahoitus edellyttää peruspalvelujen kehittämisrahaston 30 miljoonan euron vuosittaista purkua. Uutta lainaa ei suunnitelmakaudella oteta.

Suurpellon alueen rakentaminen 7 000--8 000 asukkaalle alkaa jo ensi vuonna. Rakentaminen ei kuitenkaan rasita kaupungin kokonaistaloutta, koska sekä kunnallistekniikan että palvelurakentamisen rakentamismenot tulevat katetuiksi maankäyttösopimuksista ja alueen tonttien myynnistä saatavilla tuloilla.

Myös Espoon keskustassa sijaitsevan Suviniityn kaava-alueen sekä Tapiolan alueen kunnallistekniikan rakentamismenot tulevat katetuiksi pääosin alueen maankäyttösopimuksilla ja tonttien myyntituloilla.

Taloussuunnitelmassa painottuu liikenneväylien ja alueellisen kunnallistekniikan rakentaminen. Suunnitelmaan sisältyy mm. Kehä I:n tunnelointi Vallikallion ja Hagalundin kohdalla.

Vanhojen alueiden vesihuollon rakentamisohjelma valmistuu, pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentamista lisätään ja jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyttä kurotaan kiinni "Kotikadut kuntoon" -hankkeella. Länsimetron suunnitteluun on varauduttu vuosittain.

Verotuloja yli miljardi euroa

Espoossa on tämän vuoden lopussa asukkaita 235 300 ja ensi vuoden päättyessä arvion mukaan vain viitisentuhatta enemmän. Verotulot ovat vuoden 2007 lopussa asukasta kohden arviolta 4 352 euroa.

Talousarviossa ennakoidaan verorahoituksen kasvun tasaantuvan vuonna 2007 noin 4,6 prosenttiin ja jatkovuosina vuosittain alle 4 prosenttiin. Ensi vuonna verotuloja kertyy vajaat 1 040 miljoonaa euroa eli viitisenkymmentä miljoonaa tämän vuoden ennustetta enemmän. Toimintatuloja kaupungille kertyy 399 miljoonaa euroa.

Toimintamenoja on ensi vuonna 1 312 miljoonaa euroa, jossa on kasvua noin 4,8 prosenttia. Vuoden 2007 tulos on noin 26 miljoonaa euroa, joka jää noin 10 miljoonaa euroa alle vuoden 2006 talousarvion tuloksen.

Espoon kaupungin tulos heikkenee suunnitelmakauden lopulla 20 miljoonaan euroon. Vuosikate on 96 miljoonaa euroa eli noin 13 miljoonaa tätä vuotta alemmalla tasolla.

Ilmoita asiavirheestä