Espoo aikoo ensi vuonna satsata erityisesti opetukseen, päivähoitoon ja kaavoitukseen.
Talouden pelivaraa ei kuitenkaan liiemmälti ole, sillä tämänvuotinen tilinpäätös jää noin 20 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämää katetaan purkamalla rahastoja, mistä saadaan ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa paikkausrahaa.
Kaupungin lainakantaa kasvatetaan hillitysti.
Kaupungin kokonaismenojen kasvu on noin 5 prosenttia. Menoista suurimman osan vie sosiaali- ja terveystoimi, jonka menot ovat 595,7 miljoonaa euroa.
Verotuloja kertyy ennakoitua paremmin, ja niiden arvellaan kasvavan ensi vuonna viitisen prosenttia. Osasyynä tähän ovat uudet veronmaksajat. Espooseen muuttaa vuosittain noin 3 500 uutta asukasta.
Rahoitusjohtaja Reijo Tuori pitää budjetin hyvänä puolena sitä, ettei se johda toimintojen alasajoihin.
- Painopisteiksi valittuihin asioihin pystytään itse asiassa osoittamaan hieman enemmän rahaa, hän sanoo.
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen budjettiesityksessä on huomioitu erityisesti koulutus. Oppimista tuetaan mm. starttiluokilla ja erityisopetuksen osuutta lisäämällä.