Kulttuurihallinto Espoon kaupunginhallitus päätti tiistaina irtisanoa Suomen Kansallisoopperan rahoitussopimuksen vuoden 2004 alusta, jolloin sopimuskausi on seuraavan kerran katkolla. Kaupunki haluaa neuvotella valtion ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa uuden sopimuksen.
Vuonna 1991 pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen tukivat Kansallisoopperaa noin 3,8 miljoonaa eurolla (23 miljoonaa markalla) valtion tuen ollessa 23 miljoonaa euroa (139 miljoonaa markkaa).
Rahoitussopimuksessa pääkaupunkiseudun kuntien maksettavaksi on sovittu indeksiin sidottu yhteissumma, joka jaetaan kuntien kesken kävijämäärien mukaan. Sopimus solmittiin alun pitäen uuden oopperatalon sujuvan käyttöönoton turvaamiseksi ja se on uusittu vuosittain.
Kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen kommentoi Kalevan haastattelussa (17.11.), että Espoon osuuden oopperan rahoituksessa pitäisi itse asiassa nousta, koska kaupunki kasvaa vauhdilla. Jos Kansallisoopperan rahoituskuviot jatkossa muuttuvat ratkaisevasti, jokin uusi hallintomalli kuin nykyinen säätiömuoto saattaa tulla ajankohtaiseksi, pääjohtaja arvioi.
Hallituksen kaavailemat kulttuurimäärärahojen leikkaukset ovat ylittäneet jo kansainvälisenkin uutiskynnyksen. Suuri kansainvälinen uutistoimisto AFP kirjoitti tiistaina laajahkon uutisen Kansallisteatterin ja Kansallisoopperan sulkemisuhasta.
Myös AFP lainasi pääjohtaja Korhosta, joka kertoi, että mikäli hallitus pysyy suunnitelmissaan, ooppera joutuu sulkemaan ovensa ensi vuoden elo-syyskuuksi sekä lomauttamaan työntekijöitään. Korhonen toivoi, että poliitikot osoittaisivat arvostavansa suomalaista kulttuuria myös rahoittamalla sitä.
Ensi vuoden budjettiesityksessä suunnitellaan 12 miljoonan euron leikkauksia kulttuurimäärärahoihin. Oopperan lisäksi myös vastaremontoitua Kansallisteatteria uhkaavat lomautukset ja kolmen kuukauden sulkeminen. (Kaleva-STT)