Espoon kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 25. syyskuuta ylimääräiseen kokoukseen, jossa se tekee historiallisen periaatepäätöksen siitä, jatketaanko Helsingin metroa Espooseen vai ei.
Päätös on varmasti suurimpia ellei suurin, mitä yksittäinen kaupunginvaltuutettu joutuu tekemään. Länsimetron eli Helsingistä Espoon Matinkylään kulkeva metro maksaa tämänhetkisen arvion mukaan noin puoli miljardia euroa.
Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko uskaltaa arvioida, että valtuutetuista kaksi kolmannesta äänestää metron puolesta ja yksi kolmannes vastaan. Läpimenoon eli rakentamispäätökseen riittää yksinkertainen enemmistö. Louko on esittelijänä metroasiassa ja hänen ehdotuksensa on, että Espoo valitsisi uudeksi joukkoliikenneratkaisukseen kokonaan tunnelissa kulkevan metron.
Jotta metrojuna 2010-luvulla kulkisi Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ja myöhemmin Kivenlahteen saakka, pitää myös valtion eli kaikkien suomalaisten veronmaksajien osallistua rakentamiskustannuksiin. Helsingin pitää jatkaa omalla kustannuksellaan nykyistä metrolinjaa Ruoholahdesta Espoon rajalle.
Vastustajat hajallaan eri puolueissa
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä uskoo Loukon tavoin, että valtuusto tekee todennäköisesti myönteisen päätöksen, mutta ei niin selvin numeroin kuin mitä Louko arvioi. Omaa kantaansa Akaan-Penttilä ei vielä kerro.
"Valtuustossa on 6--7 metron vastustajaa, jotka jakaantuvat eri puolueisiin. Demarit ovat kokonaisuudessaan metron rakentamisen puolesta. Vihreissä on valtuutettuja sekä puolesta että vastaan", kertoo Akaan-Penttilä.
Kokoomus ei ole Akaan-Penttilän mukaan tehnyt metroasiassa kaikkia valtuutettuja sitovaa ryhmäpäätöstä ja tuskin tekeekään. "Jokainen kokoomusedustaja äänestää kuten parhaaksi näkee."
Käytännössä kokoomus- ja demarivaltuutetut ratkaisevat metroasian. Kokoomus on valtuuston suurin ja demarit toiseksi suurin ryhmä.
Enemmistö asuu metron vaikutuspiirissä
Projektijohtaja Matti Kokkinen, joka työkseen arvioi länsimetron vaikutuksia Espoon asukkaiden kannalta, on varovainen arviossaan, mikä on riittävä asukaspohja metron rakentamiselle.
"Asukaspohja on vaikea kysymys. On puhuttu, että 100 000 asukasta riittää tai että pitää olla puoli miljoonaa kuten Helsingissä. Espoossa on nyt noin 230 000 asukasta, joista noin 60 prosentin arvioidaan olevan uuden metrolinjan vaikutuspiirissä. Eikös siellä Oulussakin ole yli 100 000 asukasta", pohtii Kokkinen.
Valtuusto saa päätettäväkseen vain tunnelissa kulkevan metron, joka selvitysten mukaan on selvästi halvempi kuin muut vaihtoehdot.
"Tunneli säästää arvokasta maanpintaa ja ympäristöä muihin tarkoituksiin. Länsiväylän varrella on paljon saaria ja kun metro kulkee maan alla, silloin saaria ei tarvitse pilkkoa kiskojen alle", painottaa Louko.
Akaan-Penttilä muistuttaa, että Ruotsin valtiollakin on sanansa länsimetron päätöksenteossa, sillä metron pitäisi kulkea Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen peruskallion läpi. Suomen ja Ruotsin valtiot hallinnoivat yhdessä Helsingin ja Espoon rajalla sijaitsevaa Hanasaarta.
Länsimetro maksaisi arviolta 500 miljoonaa euroa, eli kuuluisien Fortumin optioiden verran.