Kolumni

Es­pan­jas­sa ruo­ki­taan pelkoja valtion ha­joa­mi­ses­ta

On kiehtovaa ja samalla vähän pelottavaakin istua jalkapallokatsomossa, kun Real Madrid ja FC Barcelona ottavat mittaa toisistaan. Ulkomaalainenkin vaistoaa helposti, että panoksena on muutakin kuin kahden rikkaan joukkueen mittelö.

On kiehtovaa ja samalla vähän pelottavaakin istua jalkapallokatsomossa, kun Real Madrid ja FC Barcelona ottavat mittaa toisistaan. Ulkomaalainenkin vaistoaa helposti, että panoksena on muutakin kuin kahden rikkaan joukkueen mittelö. Real Madrid edustaa oikeastaan espanjalaista keskusvaltaa ja FC Barcelona maan vaurainta maakuntaa Kataloniaa.

Kastilian ympärille syntynyt Espanjan valtio ja sen reuna-alueet ovat aina riidelleet, joskus enemmän toisinaan vähemmän. Diktaattori Francon kaudella Espanjan yhtenäisyys oli niin pyhä asia, ettei edes baskin tai katalaanin kielen puhumista sallittu.


Francon
kuoleman jälkeen, Espanjan demokratisoiduttua ovat omaleimaisimpien alueiden autonomia- ja itsenäisyyshaaveet nousseet pintaan. Näkyvin on tietysti ollut Eta-järjestön pommikampanja Baskimaan itsenäisyyden puolesta. Mutta jännitteitä on ollut myös Galiciassa ja Kataloniassa.

Ratkaisevan tärkeä Espanjan valtion tulevaisuuden kannalta on rikas ja itsetietoinen Katalonia. Sillä on melko laaja itsehallinto, mikä ei kuitenkaan riitä kansallismielisille katalonialaisille. Itsenäisyydestä puhuu harva, mutta maakunta haluaisi pitää verotulot pääosin itse ja järjestää oikeuslaitoksensa omien toiveiden mukaisesti.

Zapateron sosialistihallitus on nyt saanut rakennettua kompromissin sosialistien hallitseman Katalonian maakuntahallituksen kanssa. Siinä ollaan varovaisesti lisäämässä Katalonian autonomiaa. Mutta tämäkin tuntuu olevan liikaa joillekin Espanjan yhteisyyden nimeen vannoville. Kaksi kenraalia uhkasi lähettää panssareita tukahduttamaan Katalonian "itsenäisyysliikehdintää".


Kenraalit
saivat nopeasti potkut, mutta kiista ei ole sillä pois päiväjärjestyksestä. Monia espanjalaisia kuohuttaa erityisesti sopimuksen kohta, joka antaa katalonialaisille luvan kutsua itseään kansakunnaksi. Tämän epäillään merkitsevän ennen pitkää sitä, että seitsemän miljoonan asukkaan Katalonia irrottautuu omaksi valtiokseen.

Nämä pelot ovat kuitenkin aiheettomia Katalonian kohdalla. Baskimaassakin täyttä itsenäisyyttä halajavia on vain vähemmistö. Kyseessä on enemmänkin viimeinen tilinteko Francon aikaan, jolloin kaikki sullottiin yhteen ja samaan espanjalaiseen muottiin. Baskit ja katalaanit ovat ylpeitä taustastaan ja haluavat raivata kaikki esteet sen ilmitulolta.

Espanja on jo nykyisellään yksi vähiten keskusvaltaisia valtioita. Odotettavissa kuitenkin on, että valtaa siirtyy Madridista entistä enemmän autonomisille alueille. Oikeisto-oppositio on tosin uhannut pysäyttää tämän kehityksen, jos se pääsee valtaan.

Niin, siihen Espanjan jalkapallokauden huipentumaan. Syksyllä peli päättyi Madridissa 0-3 katalonialaisten voittoon.