Espanjan uuden sosialistihallituksen ulkopolitiikan täyskäännös USA:n suunnasta Eurooppaan on tähän mennessä tullut esille konkreettisesti kahdessa eri näytöksessä.
Ensin tuore sosialistipääministeri José Luis Rodriguez Zapatero veti Espanjan joukot pois Irakista heti virkaan astuttuaan. Sitten kesälomien jälkeen syyskuussa kokoontuivat Madridissa Espanjan pääministerin kanssa Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja Ranskan presidentti Jacques Chirac. Pääministeri Zapateron mukaan Madridin tapaaminen osoitti, että "vanha Eurooppa on aivan kuin uusi". Madridin kokouksessa kolmen maan johtajat lupasivat kampanjoida EU:n perustuslain hyväksymisen puolesta.
Eräänä osoituksena Espanjan uuden sosialistihallituksen Eurooppa-innostuksesta se on järjestämässä ensimmäisenä kansanäänestyksen unionin perustuslaista ensi vuoden helmikuussa. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta, kun Espanja yleensä äänestää EU-teemasta. Liittymisestä ei aikanaan äänestetty.
Helmikuun kansanäänestys on on vasta Espanjan nykydemokratian ajan kolmas. Edelliset kansanäänestykset olivat maan omasta perustuslaista vuonna 1978 ja Nato-jäsenyydestä 1986.
Uusimpien mielipidemittausten, kuten eurobarometrin mukaan, juuri espanjalaiset ovat innokkaimpia uuden perussopimuksen kannattajia. Jopa 93 prosenttia espanjalaisista on EU:n perustuslain hyväksymisen kannalla. Espanjan molemmat valtapuolueet, oikeistolainen Kansanpuolue ja hallituspuolue sosialistit kehottavat äänestämään kyllä.
Vastustajia ovat lähinnä Madridin keskusparlamentin cortesin pienet nationalistipuolueet baskit ja katalaanit etunenässä.
Nettosaajasta
nettomaksajaksi
Espanja liittyi Euroopan yhteisöön pitkällisten ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen vuoden 1986 alussa. Siitä lähtien Espanja on ollut 18 vuotta erityisasemassa EU:n tukien vastaanottajana.
Viime vuonna Espanja vastaanotti absoluuttisesti EU-rahaa eniten kaikista jäsenmaista. Espanjan osuus oli 214 euroa asukasta kohti ja maan koko potti oli 8,73 miljardia euroa. Se merkitsi 1,21 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
EU:n laajenemisen myötä Espanjasta tuli eräs rikkaimmista jäsenmaista, mutta vielä köyhiksi luokiteltujen joukossa. Sen seurauksena Espanja on menettämässä EU-tukijaisensa lähes kokonaan, kun unionin seuraavaa rahoituskehystä neuvotellaan vuosille 2007-2013.
Espanjan sosialistihallitus haluaa kuitenkin siirtymäkauden nettosaajasta nettomaksajaksi, eikä se ole valmis yhtäkkiseen EU-rahoituksen menetykseen.
Kuitenkin Espanjan oikeisto-opposition uusi johtaja Mariano Rajoy on jo ennättänyt syyttämään José Luis Rodríguez Zapateron hallitusta maan etujen puolustamisen unohtamisesta Euroopan unionissa.