Talouslamasta ylös pyrkivää Espanjaa ravistelee nyt myös poliittinen kriisi, kun pääministerin asema horjuu korruptioväitteiden takia. Jupakka ei tee hyvää muullekaan Euroopalle.
Espanjan horjuva talous on muutaman vuoden ajan ollut suurimpia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä koko Euroopassa. Talouskriisin taustalla on holtittoman lainoittamisen pohjalta syntynyt kiinteistöjen hintakupla, jota seurasi kiinteistöjen arvojen romahdus ja pankkikriisi.
Espanja on heikkojen näkymiensä vuoksi joutunut maksamaan luotoistaan kovia korkoja. Samaan aikaan julkisen talouden kiristykset ovat kiihdyttäneet talouden alamäkeä, ja etenkin nuorisotyöttömyys on kauhistuttavissa lukemissa.
Espanja on kaikkiaan niin suuri talous, että sen vaikeudet eivät ole vain sen omia vaan myös eurooppalaisia ongelmia. Niin kuin taloudessa ei vielä olisi tarpeeksi tuskaa, Espanja on vajonnut nyt myös sisäpoliittiseen kriisin.
Johtavaa konservatiivista kansanpuoluetta (PP) ja sen riveistä tulevaa pääministeriä Mariano Rajoyta ravistaa lahjusskandaali, joka on viime päivinä muuttunut yhä vakavammaksi.
Vyyhti alkoi purkautua viime tammikuussa, kun PP:n entiseltä rahastonhoitajalta löytyi salaisia pankkitilejä Sveitsistä.
El Pais -lehden julkaiseman aineiston mukaan rahastonhoitaja olisi vuosina 1990 – 2008 jakanut puolueen johtohenkilöille hulppeita palkkioita. Varat olisivat tulleet espanjalaisilta rakennusyhtiöiltä, ja muhkea summa olisi ohjautunut myös Rajoylle.
Pääministeri Rajoy kiisti väitteet ja julkaisi omat veroilmoituksensa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt laannuttamaan epäilyksiä.
Rajoyn asema heikkeni pari päivää sitten dramaattisesti, kun viime kuussa vangittu entinen rahastonhoitaja kääntyi puolueen johtoa vastaan ja vakuuttaa nyt salaisen kirjanpidon ja esitellyt dokumentit aidoiksi. Julkisuuteen tuotu aineisto on toimitettu myös tuomioistuimeen.
Puolue kiisti taas dokumenttien todenperäisyyden, mutta Rajoy itse ei vielä perjantainakaan ollut kommentoinut uusimpia syytöksiä. Vaikka hän on aiemmin tiukasti kiistänyt lahjusten oton, vaitiolo nyt tuskin lisää luottamusta häneen.
Se mataa jo ennätysmäisen alhaisissa lukemissa. Viime sunnuntaina julkaistu mielipidemittaus osoittaa, että 86 prosenttia espanjalaisista ei luota pääministeriinsä.
Poliittista kuohuntaa on kuvattu jo yhdeksi vakavimmista sen jälkeen kun Espanja siirtyi 1970-luvulla demokratiaan diktaattori Francisco Francon kuoleman jälkeen.
Tässä tilanteessa valtiojohdon pitäisi pystyä viemään Espanjaa vakain ottein ulos talouskriisistä, mutta luottamuksensa menettänyt pääministeri on poliittisestikin heikko.
Muun Euroopan kannalta olisi suotavaa, että Espanjan sisäpolitiikka saataisiin järjestykseen mahdollisimman nopeasti. Euroalueella ei pidä sytyttää uusia paloja rakennuksen nurkkiin.
Samaan aikaan kovilla on myös toisen kriisimaan Italian hallitus, josta lähdöllä uhkailee Silvio Berlusconin oikeudenkännistä suivaantunut Vapauden puolue.
Onneksi sentään jokainen hallituskriisi ei horjuta euroaluetta. Luxemburgin hallituksen hajoaminen ei ole hermostuttanut markkinoita.