Taloudelliset ongelmat horjuttavat hallituksia. Viimeisin todiste tulee Espanjasta. Maata hallitseva sosialistipuolue PSOE otti kunnolla köniinsä maan aluevaaleissa sunnuntaina. Oppositiossa oleva konservatiivinen Partido Popular keräsi 37 prosenttia äänistä PSOE:n saadessa 28 prosenttia.
Muutos vyöryi Partido Popularin muodossa läpi Espanjan. Vuoden 2007 aluevaaleissa puolueen etumatka sosialisteihin oli vain 150 000 ääntä. Nyt ero kohosi kahteen miljoonaan. PP anasti vallan muun muassa Castilla- La Manchassa, Sevillassa ja Barcelonassa, alueilla joilla PSOE on perinteisesti ollut melkeinpä lyömätön.
Vahvasti separatistinen Baskimaa tuotti lisäyllätyksen. Baskinationalistien vaaliliitto Bildu nousi alueen toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja sysäsi PSOE:n vasta kolmanneksi. Tulos on sikäli merkittävä, että Espanjan tuomioistuimet olivat kieltää Bildun toiminnan kokonaan, koska sen jäsenillä väitettiin olevan yhteyksiä terrorikeinoin itsenäisyyttä ajavaan ETA:aan.
Nyt siis Bildu on Baskimaan toiseksi suurin poliittinen ryhmittymä, mikä ei millään tavalla vähennä alueen itsenäisyysvaatimuksia saatikka paranna keskusteluyhteyksiä Madridin keskushallinnon kanssa.
Vaalitulos toi Espanjaan poliittisen kriisin pahimpaan mahdolliseen aikaan. Talouslama on runnellut Iberian niemimaata perusteellisesti. Naapuri Portugali sortui laman, julkisen talouden heikon hoidon ja tekemättä jääneen rakenneuudistuksen yhdistelmään.
Vaikka Portugali saa EU-kumppaneilta tukea alijäämiensä rahoittamisen turvaamiseksi, maalla on edessään vuosien mittainen raaka tervehdyttämisohjelma.
Vaalit hävinneen pääministeri Jose Luis Zapateron olisi pitänyt tarkkaan seurata Portugalin tapahtumia ja ryhtyä ajoissa rivakampiin toimenpiteisiin maansa talouden saneeraamiseksi. Hän myönsi vaalitappiota analysoidessaan, että "kolmen vuoden talouskriisi vaati veronsa".
Lama on tehnyt Espanjassa pahaa jälkeä. Työttömyysaste on yli 20 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on kivunnut jo 45 prosenttiin.
Niissä oloissa ei ole yhdenkään poliitikon helppo sanoa, että ratkaisu vaivoihin on vyön kiristäminen. Kansa ei yksinkertaisesti halunnut kuulla sitä. Siksi PP otti maanvyörymävoiton.
Zapatero on ilmoittanut, ettei aio aikaistaa viimeistään ensi maaliskuussa pidettäviä parlamenttivaaleja. Hän vakuuttaa jatkavansa reformeja, jotka parantavat työllisyyttä ja pienentävät julkisen talouden alijäämää.
Se on myöhäistä. Zapaterosta tuli politiikan kielellä rampa ankka. Hänellä ei aluevaalien murskaavan tuloksen jälkeen ole mahdollisuuksia hoitaa maan asioita täydellä teholla.
Muun Euroopan kannalta Espanjan poliittisen tilanteen selkiytymisellä on merkitystä. Ainakaan maa ei saa ajautua muiden autettavaksi sisäpoliittisen sekaannuksen vuoksi. Sellainen tilanne on hyvin lähellä.