Espanjalaiset aloittavat tänään kansanäänestykset EU:n perustuslaista. Vähäinen kiinnostus viestii siitä, että harkinnan voi jättää kansallisille parlamenteille, vaikka Suomessakin joukko kansanedustajia vaatii kansanäänestystä.
Espanjalaiset pääsevät tänään ensimmäisinä EU-kansalaisina äänestämään unionin uudesta perustuslaista, mutta suurta vyöryä uurnille ei odoteta. Mielipidetiedustelut kertovat laimeasta innosta, mutta myös kansan enemmistön halusta hyväksyä perustuslaki.
Espanjalaiset ovat EU-myönteisempiä kuin monen muun jäsenmaan kansalaiset. Kuitenkin Espanjassa kuten muuallakin EU:ssa on vähän ihmisiä, jotka ovat tutustuneet edes jossakin määrin asiaan puhumattakaan, että olisivat kahlanneet läpi yli 300-sivuisen asiakirjan. Keskustelu aiheesta on jäänyt vähäiseksi.
Ketään muita kuin päättäjiä ei voi velvoittaakaan kohtuudella tutustumaan perin pohjin säädöskokoelmaan, jota jotkut asiantuntijat ovat luonnehtineet korulauseita sisältäväksi, kiemuraiseksi ja pitkäpiimäiseksi dokumentiksi. Myös Suomessa on nähty, että unionin toimivallan ja toimielimet paaluttava, kansalaisten perusoikeudet määrittelevä ja unionin toimintalohkojen säännöstöt luetteleva asiakirja on raskas lukukokemus.
Laaja yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että perustuslaillinen sopimus selkiyttäisi olennaisesti EU:n päätöksentekoa. Nyt ohjeisto on hajallaan kymmenissä eri asiakirjoissa.
Kansanäänestyksen järjestää kymmenen maata. Espanjan jälkeen ovat alkukesästä vuorossa Ranska ja Hollanti, vaikka tarkkaa päivämäärää ei ole päätetty. Luxemburgilaiset äänestävät 10.7.2005. Loput kuusi kansanäänestystä pidetään viimeistään alkuvuonna 2006.
Viisitoista jäsenmaata, joukossa Suomi, antavat kansanedustuslaitoksensa hikoilla perustuslain kanssa. Parlamenteissa käytävää keskustelua varten kansanedustajat joutuvat käymään perustuslakiehdotuksen läpi. Silloin päätetään ainakin periaatteessa asioiden eikä tunteiden perusteella, kuten kansanäänestyksissä saattaa käydä helposti.
Esimerkiksi Ranskassa jotkut pelkäävät ja jotkut vastavuoroisesti toivovat, että epäluulo Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä kohtaan saa kansalaiset vastustamaan perustuslakia.
Kaikkiaan 51 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta jätti perjantaina lakialoitteen, että Suomessa järjestettäisiin 21.5.2006 kansanäänestys siitä, pitääkö Suomen hyväksyä sopimus EU:n perustuslaista. Vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten ryhmät allekirjoittivat aloitteen kokonaisuudessaan.
Keskustalaisia allekirjoittajissa on kahdeksan. Heitä ei ole vakuuttanut se, että puolueen puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen pitää eduskuntaa oikeana päättäjänä tässä asiassa. Sosiaalidemokraatteja on mukana neljä, kristillisdemokraatteja kolme. Vanhasen kanta on järkevä.
Hallituspuolueista RKP:n ja oppositiosta kokoomuksen eduskuntaryhmät katsovat yksituumaisesti perustuslakipäätöksen kuuluvan eduskunnalle.
Suomelle asialla on erityinen merkitys siksi, että sen puheenjohtajakausi EU:ssa osuu syksyyn 2006, jolloin perustuslain pitäisi tulla voimaan. Jos joku jäsenmaa hylkää sen, Suomen on soviteltava näkemyksiä puheenjohtajamaan roolissa. On kovin todennäköistä, että niin käy.
Vastaan pullikoiva maa voi joutua äänestämään toistamiseen. EU saattaa myös turvautua osauudistuksiin. Seuraavan puolentoista vuoden aikana EU:sta voi tulla joko nykyistä joustavampi tai kankeampi.