Sosialistihallitus on ollut Espanjassa vallassa viime keväästä lähtien ja se on jo ehtinyt riitaantua muutamassa kuukaudessa katolisen kirkon kanssa lähes kaikesta mahdollisesta.
Kirkko kytkeytyy perinteisesti oikeistoon. Diktaattori Francisco Francon kaudella 1939-1975 Espanjassa kehiteltiin erityinen nationalistiskatolinen ideologia, jonka tunnukseksi muodostui Espanjan valtion ja Vatikaanin vuonna 1953 allekirjoittama konkordaatti. Se oli katoliselle kirkolle erittäin myönteinen.
Edellisen pääministerin, oikeistolaista Kansanpuoluetta edustaneen José María Aznarin kaudella kirkolla oli erinomaiset yhteydet hallitukseen. Nyt kirkko on ajautunut puolustuskannalle. Piispat lupaavat tukea "vakaumuksellisten kristittyjen" katumielenosoituksia sosialistihallituksen hankkeita vastaan. Katolisen kirkon valituslistalla riittää pituutta.
Kun Aznarin hallitus suunnitteli uskonnonopetuksen aseman vahvistamista kouluissa, niin sosialistit (PSOE) peruivat suunnitelmat. Yläasteella ei opeteta jatkossa uskontoa kuten piti, vaan kirkkohistoriaa tai uskontofilosofiaa.
José Luis Rodríguez Zapateron hallitus aikoo helpottaa avioeron saantia. Nykyisellään prosessi voi viedä viisi-kuusi vuotta asumuseroineen ja syylisyysvaateineen. Uusi laki jättäisi muun muassa pois vaatimuksen toisen osapuolen syyllisyydestä kiistatapauksissa.
Homojen avioliitot
aiotaan laillistaa
Homoseksuaaliset avioliitot laillistetaan. Zapateron hallitus esittää, että samaa sukupuolta olevien liitot rinnastetaan täysin heteroseksuaalien liittoihin, adoptio-oikeuksineen ja elatusvelvollisuuksineen kaikkineen.
Espanjan katolisen piispainkokouksen puheenjohtajan, Madridin arkkipiispan ja kardinaalin Antonio María Rouco Varelan mukaan valtiolla ei ole oikeutta laillistaa homoseksuaalien avioliittoa. Kardinaali Rouco Varela mukaan: "Pelissä on mukana moraalinen hyvyys ja espanjalaisten perheiden tulevaisuus".
Abortin saantia sosialistihallitus haluaa myös helpottaa, mutta se on lykännyt hankkeen ensi vuoteen tyynnytelläkseen katolista kirkkoa, joka on jo hyvin hermostunut "perhettä ja yhteiskuntamoraalia uhkaavista" uudistuksista.
Lisäksi piispoja kuohuttaa, että sosialistit sallivat myös bioteknisen munasolututkimuksen ja harkitsevat parantumattomasti sairaiden oikeutta armokuolemaan. Esillä on myös ajatus poistaa julkisista kouluista ja valtion laitoksista uskonnolliset tunnukset. Kaiken huippuna Zapateron hallitus suunnittelee valtiollisen rahoituksen supistamista tai kokonaan lopettamista katoliselle kirkolle.
Ensi vuoden budjetissa Espanjan valtio on varannut katollisen kirkon käyttöön noin 141,5 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi voi mainita, että katolisen kirkon omat jäsenet antavat tänä vuonna kirkkonsa käyttöön verotuksen kautta vain noin 90 miljoonaa euroa.
Perustuslaki erottaa
kirkon ja valtion
Espanjan katolinen kirkko koostuu tällä hetkellä 69 hiippakunnasta ja kirkon piirissä työskentelee noin 20 000 pappia. Historiallisista syistä koko Espanja ei kuulu maan katolisen piispainkokouksen alaisuuteen. Suuri Barcelonan hiippakunta on suoraan Vatikaanin alaisuudessa.
Espanja on perustuslain mukaan kuitenkin "maallikkovaltio" ja kirkko on erotettu valtiosta. Eräiden vaikutusvaltaisten sosialistipoliitikkojen mukaan katolisella kirkolla on yhä "liikaa etuoikeuksia". Vastaavasti katolisen kirkon hierarkia syytää Zapateron sosialistihallitusta "aggressiivisesta ja äärimmäisestä sekulaarisuudesta".
Runsaan puolen vuoden vallassaolon jälkeen Zapateron hallituksen ja kirkon välit ovat kärjistymässä voimainkoetuksen asteelle. Jotkut sosialistit kehottavat puoluettaan jo varovaisuuteen, sillä kirkon edustamilla perinteillä on yhä voimakas asema, vaikka messuissa käyviä hartaita katolisia olisikin enää vain noin neljännes väestöstä.
Vielä Espanjan suurvaltakaudella 1500- ja 1600-luvuilla Espanja oli koko katolisen kirkon vastauskonpuhdistuksen lippulaiva protestantteihin ja muihin lahkolaisiin kohdistuvassa taistelussa.