Kolumni

Eskon puu­merk­ki

Eipä tainnut kiesikauppias Esko Kiesi arvata, mitä pani alulle, kun meni julkisesti möläyttämään, että nainen on kuin auto ja naista tarvitaan silittämään ja siivoamaan ja niin edelleen.

Eipä tainnut kiesikauppias Esko Kiesi arvata, mitä pani alulle, kun meni julkisesti möläyttämään, että nainen on kuin auto ja naista tarvitaan silittämään ja siivoamaan ja niin edelleen.

Ensimmäisen tunnin aikana Kiesin julkitulon jälkeen meni hänen oma maineensa. Mies katsoi parhaaksi - ilmeisen viisaasti - kadota maan alle, mahdollisesti siihen samaan perunakellariin, jossa alkukesästä asusteli keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Sittemmin Kiesi myös erosi tehtävästään, toisin kuin Korhonen.

Muutaman tunnin kuluttua oli kadonnut Kiesin lisäksi Audin maine Suomessa ja samalla mahdolliset ostajat, varsinkin naiset. Ne jotka olivat aiemmin erehtyneet ostamaan Audeja, ajoivat niitä järveen, poistivat rekisteristä tai yrittivät naamioida Trabanteiksi.

Seuraavana päivänä loppui Audin myynti myös Saksassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa, joskaan Gambian ja Bhutanin reaktioista Esko Kiesin puheisiin ei saatu vahvistusta. Heti perään romahti myös muiden automerkkien menekki - tai se mitä siitä oli jäljellä General Motorsin, Saabin, Fiatin, Renaultin ja kaikkien muiden aikaisempien romahdusten jäljiltä.

Maailman asukkaat liikkuivat enää kävellen, potkulaudalla tai polkupyörillä, tarkemmin sanottuna naisten polkupyörillä, ettei kukaan vain luulisi poljeskelijaa Esko Kiesiksi.

Kun autoja ei enää ostettu eikä käytetty, tietysti myös öljybisnes kuihtui olemattomiin ja tuottajamaat ajautuivat vuoronperään konkurssiin Kuwaitin ja Saudi-Arabian vanavedessä. Öljysheikkejä pyrki kerjäläisiksi muualle maailmaan, mutta ei heitä haluttu minnekään, eikä heillä ollut edes varaa kovin kauas matkustaa.

"Voi Esko, minkä teit!" totesi öljyntuottajamaiden järjestö Opec viimeisessä julkilausumassaan ennen kuin sulki pääkonttorinsa ovet.

Tässä vaiheessa oli jo selvää, ettei koko maailmantalous pystyisi ikinä selviämään Kiesin lausuntojen seurauksista, vaan edessä oli koko maapalloa koskettava nälänhätä, joka näännytti miljoonittain ihmisiä, jopa naisia. Vertailukelpoista katastrofia jouduttiin etsimään 1300-luvun mustan surman vuosista, eikä löydetty oikein sieltäkään.

Onni onnettomuudessa on se, että aivan näin pitkälle ei ole vielä ajauduttu. Siksi saattaa olla vielä jonkin verran aikaa käytettävissä tilanteen pelastamiseen. Se vaatii nopeaa, jyrkkää ja määrätietoista kurssinmuutosta, vastavoimaa Esko Kiesin sovinistisille mielipiteille.

Kun ensin miehen suu on julkisesti teipattu kiinni, riittävän arvovaltaisen tehon, esimerkiksi YK:n tai Naisasialiitto Unionin on ilmoitettava maailmalle, että ei vaiteskaan auto ole samanlainen kuin nainen, vaan päinvastoin, samanlainen kuin mies. Tuollaisen mielikuvan luominen ei liene kovin vaikeaa, tiedetäänhän jo ennestään, että auto on omistajalleen kikkelin jatke ja pimpsan korvike.

Kun tämä saadaan iskostetuksi kaikkien mieleen, automerkkien imagot palaavat ennalleen, autokauppa elpyy, öljylähteet korkataan uudelleen, maailmantalous alkaa kukoistaa ja jopa Esko Kiesi saattaa saada työpaikan jonkin ravintolan naistenvessan käsipyyhkeiden silittäjänä.