Professori Esko Antola ennustaa, että Suomella on suuria vaikeuksia saada pohjoiset ja itäiset alueet korkeimman aluetukiluokituksen piiriin Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella.
"Harvalla asutuksella perusteleminen on vaikeata, koska laajentuvassa EU:ssa on useita Suomea köyhempiä jäsenmaita", Jean Monnet -yksikön professorina Turussa työskentelevä Antola korostaa.
Antolan mukaan Suomi voisi hyötyä jopa enemmän EU:n komission esittämästä uudesta mahdollisuuksiin perustuvasta ja tarvepohjaisesta tukimallista.
Suomen pitäisi Antolan mielestä kuulua budjettineuvotteluissa suurten nettomaksajamaiden rintamaan.
Antola pitää tervetulleena pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) keskusteluavausta, mitä rahoja on järkevää kierrättää unionin budjetin kautta.
Antola ihmettelee kuitenkin hallituksen linjausta, ettei unionin tutkimus- ja kehitysrahoja saisi korottaa.
Hän korostaa, että EU:sta ei voi tulla maailman kilpailukykyisin talousalue perinteisillä rakennerahastopolitiikalla. "EU:n kokonaisuuden kannalta tk-rahat ovat välttämättömiä."
Budjetti liian
joustamaton
Antola kummeksuu, että hallitus on samassa kannanotossa sekä tyytymätön kasvuun tähtäävän Lissabonin strategian edistymisestä että vastustaa kilpailukykyyn liittyvän rahoituksen lisäämistä.
Antolan mielestä unionilla pitäisi olla budjetti, jossa olisi liikkumatilaa tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen jäsenmaan talouspolitiikkaa.
"Budjettia ei pitäisi sitoa alueellisilla kriteereillä seitsemäksi vuodeksi kiinni, koska silloin ei pystytä reagoimaan taloudessa tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Mitä tahansa maailmassa tapahtuu, niin EU:n rahat ovat sidottu. Tämä on suuri järjettömyys."
Hallituksella
naiivi taktiikka
Suomi asettuu EU:n komission ja unionin suurimpien nettomaksajamaiden väliin neuvotteluissa unionin vuosien 2007-2013 budjetista.
"Hallituksella on hiukan naiivi ajatus, että jos EU:n budjetti olisi suurempi, niin saisimme siitä enemmän", Antola toteaa.
Antolan mukaan hallituksen kannanottoon liittyy tietenkin neuvottelutaktinen liikkumavara, että voimme tinkiä tavoitteistamme alaspäin. Hän epäilee, onko hallituksella mahdollisuus linjauksellaan ostaa neuvotteluvaraa.
Suomen nettomaksu EU:n kassaan nousee komission esityksen mukaan vähitellen useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuositasolla.
Tämän takia Suomen pitäisi Antolan mukaan olla samassa rintamassa suurten nettomaksajamaiden kanssa.
"Suomella on vaikeuksia näkökulman kääntämiseen, että siirrymme selkeästi nettomaksajien porukoihin. Se on vaikea poliittinen päätös. Nyt pitäisi pohtia, minkälaiseen tarkoitukseen EU-rahaa tullaan myöntämään", Antola neuvoo.
Maataloustukea
kansallistettava
Antola on valmis siivoamaan unionin budjetista perinteisiä rakennerahastorahoja ja osittain myös maataloustukea.
Hän muistuttaa, että useissa jäsenmaissa maataloustuki on kyseenalaistettu.
Antola painottaa, että EU:lla on oltava yhteinen maatalouspolitiikka.
"Jos EU:ssa otetaan askeleita kansallisen maatalouteen suuntaan, silloin unionissa pitää olla yhteiset periaatteet ja säännöt maatalouspolitiikan tukemiselle."
Professori Esko Antola myöntää, että maatalouden harjoittaminen ei olisi Suomessa mahdollista ilman tukea.