Vapaaehtoinen esiopetus on niin vakiintunut osa suomalaislasten varhaiskasvatusta, että siihen osallistui viime vuonna jo 97 prosenttia ikäluokasta.
Opetushallituksen tietojen mukaan osuus hilautui viime vuonna hieman ylöspäin, kun se aiemmin oli noin 96 prosenttia.
Se muutama prosentti kuusivuotiaista, joka ei osallistu esiopetukseen, asuu niin hankalien yhteyksien päässä opetuksesta, että kulkeminen olisi hankalaa. Toisen vanhemman hoitaessa lapsia kotona voi myös olla, että esikoulua ei nähdä tarpeellisena.
"Suomessa on tehty sellainen linjaus, että leikillä on keskeinen sija esiopetuksessa. Tämä on selkeä ero verrattuna muihin maihin", johtaja Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriön yleissivistävän koulutuksen yksiköstä kertoo.
Pirhosen mukaan esiopetuksen yleistymistä Suomessa on helpottanut päiväkotien ja koulujen henkilökunnan korkea koulutustaso sekä se, että esiopetukselle on rakennettu pohjaa päivähoitojärjestelmässä pitkään.
"Esiopetusta valmisteltiin kolmekymmentä vuotta, ennen kuin se 2000-luvun alussa tuli kuntien velvollisuudeksi."
Lähes 80 prosenttia esiopetuksesta järjestetään päiväkodeissa, missä työssäkäyvien vanhempien lapset saavat samassa paikassa myös päivähoidon.
Loput esiopetuksesta, noin viidesosalle eskarilaisista, annetaan koulujen yhteydessä olevissa esikoululuokissa. Esiopetuksen muuttaminen pakolliseksi ei ole Pirhosen mukaan viime vuosina noussut esille keskusteluissa.
Kempeleläinen Puukoulun päiväkoti on yksi Suomen suurimmista esiopetuksen yksiköistä. Vuonna 2001 aloittanut 100-paikkainen päiväkoti on tarkoitettu yksinomaan esikoululaisille, joita tänä syksynä aloittaa noin 85.
Esikouluikäisiin keskittymisen ansiosta sekä henkilökunnan osaaminen että opetusvälineet, pelit ja lelut on voitu sopeuttaa juuri ikäryhmän tarpeiden mukaisiksi.
Päiväkodin johtaja Outi Hänninen kertoo, että esiopetusryhmissä oppiminen on elämyksellistä ja kokemukseen perustuvaa.
Lapset oppivat toisten huomioon ottamista ja ryhmässä toimimista, mikä onkin esiopetuksen tärkeintä antia. Ennen peruskoulua on myös hyvä harjoitella sitä, miten omaan tekemiseen keskitytään ryhmän keskellä.
"Tavoitteet eivät ole niinkään tiedollisia ja akateemisia, vaan kasvatuksellisia. Lapset eivät istu pöydän ääressä kynä kädessä oppimassa asioita", Hänninen torjuu mielikuvan koulumaisesta opetuksesta. Köykkyrin luonto on olennainen osa Puukoulun esikoululaisten arkea.
Vertaisoppiminen on sitä, että yksi lapsi näyttää luontevasti toiselle, miten takin vetoketju laitetaan kiinni ja toinen taas osaa kertoa, miten tiettyä peliä pelataan.
Jokaiselle lapselle tehdään syksyn mittaan vanhempien kanssa henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Lasten itsetunnon vahvistaminen kannustamisen kautta on myös tärkeää, sillä terve itsetunto kantaa pitkälle peruskoulun oppimistavoitteiden viidakossakin.
"Päivähoitoon verrattuna esiopetuksessa päivät jäntevöityvät", Outi Hänninen kuvailee päivähoidon ja esikoulun eroa.
"Koulusta saatu palaute on kiitosta siitä, että esikoulun myötä ekaluokkalaiset ovat tasaisempaa joukkoa oppimisedellytyksiltään ja ryhmätaidoiltaan."
