Paine lääkäri-ja pelastushelikoptereiden rahoituksen saamisesta valtion budjettirahan piiriin kasvaa. Asiaa selvittänyt valtiosihteeri Kari Salmen johtama työryhmä on päätymässä Kalevan saamien tietojen mukaan esittämään, että valtio ottaisi vastattavakseen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) nyt maksaman reilun 10 miljoonan euron vuosittaisen rahoitusosuuden 3-4 neljän vuoden päästä.
Muutaman vuoden siirtymäaikaa puoltaa se, että silloin umpeutuvat myös nykyiset rahoitussopimukset.
Suomessa on yhteensä kuusi pelastushelikopteria. Niistä kaksi, Sepe ja Aslak, toimii Pohjois-Suomessa.
Valtiosihteeri Salmen työryhmä luovuttaa esityksensä pelastuskoptereiden tulevasta rahoitus- ja ohjausmallista sisäministeri Kari Rajamäelle (sd.) perjantaina. Työryhmän määräaika umpeutui jo vuodenvaihteessa, mutta työlle jouduttiin ottamaan kuukauden lisäaika.
Eduskunta kiirehti kuluvan vuoden budjettia hyväksyessään lausumassaan pelastuskoptereiden rahoituksen järjestämistä valtion budjettivaroista. Jo nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoittaminen valtion talousarviosta, mutta tähän ei ole vielä päästy.
Nyt käytössä
kumppanuusmalli
Nyt lääkäri- ja pelastushelikoptereiden rahoitus hoituu niin sanotulla kumppanuusmallilla. Kulut jaetaan Raha-automaattiyhdistyksen, sisäministeriön ja sairaanhoitopiirien kesken. Lisäksi pelastuskopteriyhdistyksillä on omaa varainkeruuta.
Tarkoitus on, että jatkossa RAY lopettaa kopterien tukemisen kokonaan.
RAY:n esitys valtioneuvostolle kuluvan vuoden rahoitusosuudeksi oli 10,3 miljoonaa euroa. Tästä Oulussa toimivan Sepen osuus on 1,6 miljoonaa euroa ja Lapissa lentävän Aslakin potti 1,8 miljoonaa. Medi-Heli, joka toimii Vantaalla ja Turussa, saisi yhteensä 3,2 miljoonaa euroa, joka jaettaisiin tasan toimipaikkojen kesken. Itä-Suomessa toimivan Ilmarin osuus on 1,7 miljoonaa euroa sanoin kuin Vaasassa olevan Peten.
Tiettävästi Salmen työryhmän esityksen saatteena on edellytys siitä, että Medi-Helin kilpailuttamisasiat hoidetaan kuntoon ennen kuin julkista rahoitusta annettaisiin. Muilla pelastuskoptereilla ei vastaavanlaisia ongelmia ole.
Toisaalta julkinen rahoitus edellyttäisi, että sairaanhoitopiirit joutuisivat entistä tarkemmin arvioimaan helikoptereiden tarpeen osaava ensihoitoa.
Kumppanuusmalliin päädyttiin edellisen työryhmän esityksestä vuonna 2004. Lentotoiminnan kustannuksista vastaa Raha-automaattiyhdistys ja sisäministeriö pelastuksesta.
RAY:n rahoituksen ehtona oli, että sairaanhoitopiirit ottavat kontolleen lääkintäkustannukset, käytännössä mm. lääkärien palkat. Pitkän väännön jälkeen sairaanhoitopiirit sitoutuivat kesällä 2005 hoitamaan nämä kulut. Lisäksi Kansaneläkelaitokselta on saatu noin miljoona euroa.
Osa vakiintunutta
ensihoitoa ja pelastusta
Valtiosihteeri Kari Salmen työryhmä asetettiin viime vuoden keväällä pohtimaan pelastuskoptereiden pysyvää rahoitus- ja ohjausmallia. Työryhmässä on ollut jäseniä sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, RAY:stä, hätäkeskuksesta sekä ilmailuhallinnosta.
Sisäministeri Kari Rajamäki on korostanut, että kopteritoiminta on vakiintunutta ensihoito- ja pelastuspalvelua, joka on Suomen kaltaisessa maassa välttämätön turvallisuuslisä. Siksi myös rahoitus tulee järjestää valtion budjettivaroista.
Samaa on painottanut Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre. Hänen mielestään julkinen sairaanhoito kuuluu valtion ja kuntien rahoitusvastuulle, ja tätä myös myös pelastuskoptereiden antama ensihoito on mitä suurimmassa määrin.