Kuntien rahoituksen uudistusesitys tuo vain vähän uutta nykyiseen järjestelmään. Suomessa tarvittaisiin reilu valtionosuusuudistus, jotta nykyisestä tilkkutäkkimäisestä kuntarakenteesta päästäisiin eroon.
Kuntaministeri Hannes Manniselle keskiviikkona jätetyn esityksen olennaisimmat muutosehdotukset liittyvät kuntien valtionosuusperusteisiin, valtion ja kuntien väliseen kustannusten jakoon sekä kiinteistöveroon. Uudistuksen on määrä tulla voimaan 2006.
Esitysten taustalla ovat hallitusohjelman linjaukset. Niiden mukaan "valtionosuusjärjestelmää kehitetään palvelurakenteiden ja tuottamistapojen uusimista sekä kuntien välistä yhteistyötä edistäväksi".
Suomeksi tuota tarkoittaa sitä, että kuntien valtiolta saaman rahan pitäisi rohkaista ja piiskata kuntia järkeistämään ja virtaviivaistamaan toimintojaan. Nyt tehdyllä lähinnä teknisluonteisilla korjausehdotuksilla ei kuitenkaan panna vauhtia ainakaan kuntien yhdistymiseen.
Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon kannalta työryhmän esitys on neutraali. Kumpikaan ei kokonaisuutena voita tai häviä. Kuntaliitto huomauttikin tuoreeltaan happamasti, ettei esitys valtionosuusperusteiden tarkistamisesta ratkaise kuntatalouden ongelmia, koska se ei tuo kunnille lisää rahaa. Tuohon on tosin lisättävä, että esitetty kiinteistöveron ylä- ja alarajojen nosto tuo kunnille 65 miljoonaa euroa lisää, joskaan ei valtiolta.
Jo nyt tiedetään, mitä ehdotukset merkitsevät yksittäisille kunnille: tämän hetken tilanteeseen verrattuna osa niistä kuuluisi menettäjiin, toiset voittajiin.
Työryhmä ehdottaa myös voimaloiden kiinteistöveron ylärajan nostoa nykyisestä 1,4:stä 3,5 prosenttiin. Esimerkiksi Yli-Iin ja Vaalan talouteen muutos toisi tervetullutta lisärahaa.
Jos muutokset aiheuttavat todellakin Kuusamon talouteen 5,8 miljoonaksi euroksi arvioidun loven, ei ole ihme, että kaupungintalolla uudistusaikeita luonnehditaan "hirvittäväksi iskuksi". Numeroita ehkä itsekin säikähtänyt ministeri Manninen kiirehti huomauttamaan esitystä vastaanottaessaan, että laskelmiin pitää tässä vaiheessa suhtautua erittäin suurin varauksin.
Uudistusesityksen mukaan valtionosuusprosentit määriteltäisiin nykyisten prosenttien perusteella ja kustannusten jakoa tarkistettaisiin kahden vuoden välein. Valtionosuusprosenteista säädettäisiin lailla.
Myönteistä kunnille on myös työryhmän esitys selvityttää verotulojen tasauksen epäkohdat niin, ettei kunnilta perittäisi tasauksessa enempää kuin mitä tasauslisien maksu vaatii. Vielä ensi vuonna kunnat maksavat 155 miljoonaa euroa liikaa tasausta. Summan pitää hyvänään valtio.
Jonkinlainen henkien taistelu on ilmeisesti luvassa siitä, ulotetaanko maa- ja metsätalousmaat vastedes kiinteistöveron piiriin. Ajatuksen siitä esitti eriävässä mielipiteessään valtiovarainministeriö. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas tuomitsi laajennusesityksen heti tuoreeltaan huomauttamalla, ettei asiaa ole kirjattu hallitusohjelmaan. Siinä puhutaan vain kiinteistöveron korottamisesta.
Laajennus on todellakin eri asia. Sen ratkaiskoon seuraava hallitus - tai hallitusneuvottelijat.
Nyt esitetyt muutokset eivät merkitse kuntien rahoitusjärjestelmään täysremonttia. Työryhmän mielestä sellaiseen ei ole edes tarvetta. Siitä voi olla eri mieltä. Niin kauan kuin nykyinen kuntarakenne pysyy käytännössä lähes vakiona, suuren uudistuksen tarve on aivan ilmeinen.