Opetusministeriön työryhmä ei kannata oppivelvollisuusiän alentamista kuuteen vuoteen vuodesta 2003 lähtien. Työryhmän mukaan on tarpeen kerätä ensin kokemuksia kuusivuotiaille suunnatusta esiopetuksesta ja vasta sitten tehdä ratkaisuja oppivelvollisuuden alkamisajasta.
Jos myöhemmin päädytään koulunaloituksen aikaistamiseen, esiopetus pitäisi työryhmän mielestä liittää osaksi oppivelvollisuuskoulua. Tämä merkitsisi sitä, että kuusivuotiaat lapset saisivat vuoden ajan esiopetusta, ja sen jälkeen alkaisi yhdeksänvuotinen perusopetus.
Kansliapäällikkö Markku Linnan johtama työryhmä selvitti peruskoulun oppivelvollisuusiän alentamisen vaikutuksia koulutukseen. Työryhmä ei pitänyt mahdollisena alentaa yhdeksänvuotisen peruskoulun aloittamisikää kuuteen vuoteen vuodesta 2003 alkaen.
Linnan työryhmä laski, että kuusivuotiaiden esiopetuksen muuttaminen yhdeksänvuotisen peruskoulun ensimmäiseksi luokaksi aiheuttaisi siirtymävaiheessa vuositasolla noin 235 miljoonan markan lisäkustannukset.
Yhdeksän vuoden siirtymävaiheen aikana kustannuslisäys olisi yhteensä 2,1 miljardia markkaa.
Työryhmä jätti muistionsa tiistaina opetusministeri Maija Raskille (sd.), joka yhtyi työryhmän näkemykseen. Myös Rask korosti, että on tärkeää saada kokemuksia esiopetuksesta, joka on vasta lähtenyt käyntiin.
Kuntien velvollisuudeksi tuli tänä syksynä järjestää esiopetusta kuusivuotiaille. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Ministeri oli huolestunut etenkin peruskoulun päättävien nuorten asemasta, jos oppivelvollisuusikä alennettaisiin kuuteen vuoteen. Nuoret joutuisivat jo 14–15-vuotiaina tekemään tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä.
Jos oppivelvollisuusikä alennettaisiin, tulisi Raskin mielestä myös harkittavaksi esiopetuksen järjestäminen viisivuotiaille. Rask kertoi vievänsä työryhmän esityksen sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn. Sieltä esitys edennee hallituksen iltakouluun.