Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaan velallisen on osallistuttava ulosottoselvitykseen, vaikka selvitys koskee asioita, joissa velallisen epäillään syyllistyneen rikokseen.
Velallisen petoksista epäilty helsinkiläismies oli kesäkuussa 2000 kieltäytynyt saapumasta ulosottoselvitykseen, vaikka hänellä oli ulosotossa yli 1,5 miljoonan euron velat.
Kieltäytymistään mies perusteli sillä, että osallistuessaan ulosottoselvitykseen hän joutuisi vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyvät hänen epäiltyihin rikoksiinsa.
Miehen mukaan selvityksen ainoa tarkoitus olisi hankkia näyttöä vireillä olevaan rikostutkintaan.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan rikosten esitutkinnassa epäillyllä tai syytetyllä on oikeus vaieta ja olla näin myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen.
Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa päätöksensä marraskuussa 2000. Sen mukaan miehen on sakon uhalla osallistuttava ulosottoselvitykseen Helsingin ulosottovirastossa.
Käräjäoikeuden mukaan miehellä ei ole perusteita kieltäytyä muun muassa sen vuoksi, että selvitys ei kohdistu rikostutkintaan ja se palvelee ensisijaisesti velallisten oikeusturvaa.
Ensin hovioikeus ja nyt korkein oikeus päätyivät käräjäoikeuden kanssa samalle kannalle eli edellyttivät miehen osallistuvan ulosottoselvitykseen.
KKO:n jäsenistä oikeusneuvos Markku Arponen oli ratkaisusta eri mieltä. Hänen mukaansa velallisella on ollut hyväksyttävä syy olla osallistumatta selvitykseen.
Arposen mukaan tapauksessa ovat vastakkain syytetyn oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja velallisen velvollisuus osallistua ulosottoselvitykseen.
Näiden perusoikeuksin punninnassa Arponen antaisi etusijan henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvalle syytetyn oikeudelle ennen omaisuuteen kohdistuvaa velallisen velvollisuutta.