Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakosken mielestä esitutkinnan rajoittamismahdollisuutta pitäisi lisätä myös varsinaisten syyttämättäjättämispäätösten kustannuksella.
"Nämä päätökset täytyy tutkia ja perustella, ja se vie aikaa. Monissa tapauksissa voitaisiin todeta, että ei tästä mitään tule ja lopettaa tutkinta. Turhalta työltä välttyisivät sekä poliisi että syyttäjä", Rautakoski sanoo.
Oikeudessa syytteitä hylätään noin neljä prosenttia. Rautakosken mielestä luku kertoo, että "Suomessa ei syytetä ikään kuin varmuuden vuoksi".
Viime vuonna nykyisen Oulun syyttäjänviraston alueella tehtiin kaikkiaan 2 265 varsinaista syyttämättäjättämispäätöstä. Suurin osa ratkaisuista perustui siihen, että rikoksesta ei ollut näyttöä, rikosta ei ollut tapahtunut tai se oli vanhentunut.
Niin sanottujen seuraamusluonteisten ratkaisujen määrä oli 438. Näissä tapauksissa syyttäjä katsoi, että epäilty oli syyllistynyt rikokseen, mutta se oli vähäpätöinen, tekijä oli nuori alle 18-vuotias tai tekoon sovellettiin kohtuusperustetta.
Sovittelukin mahdollista
Syyttämättäjättämisten määrä vastasi viraston alueella valtakunnallista keskiarvoa. Koko maassa syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin yli 20 000.
Eniten syyttämättäjättämispäätöksiä tehdään pienehköissä pahoinpitelyjutuissa ja asioissa joita voidaan sovitella. Sovintomenettely alkoi Oulun läänissä virallisesti viime vuonna. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia.
Rikosasioissa järjestelmä toimii pääasiassa siten, että poliisi lähettää jutun sovitteluun. Syyttäjävetoisia sovitteluja on vähemmän.
"Sovittelu on yksi keino vähentää käräjäoikeusprosesseja, ja se tietenkin helpottaa käräjäoikeuksien ruuhkia", sanoo johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen Oulun syyttäjänvirastosta.
Virtanen uskoo, että tavoiteltu esitutkinnan rajoittaminen auttaa osaltaan vähentämään viraston jo vuosia jatkunutta jutturuuhkaa.
Viime vuonna tätä mahdollisuutta käytettiin Oulun yhteistoiminta-alueella eli uudistetussa Oulun syyttäjänvirastossa 213 tapauksessa.
Määrä oli runsaat 2,5 prosenttia kaikista viraston ratkaisuista. Uusi esitutkinnan rajoittamismenettely tuli voimaan lokakuun alussa.
Kaikkeen ei ole aikaa
Tavoitteena on nostaa tapausten määrä kuuteen prosenttiin kaikista ratkaisuista.
"Valtakunnansyyttäjävirasto on kehottanut hyödyntämään mahdollisuutta rohkeasti, jotta esitutkintaviranomaisten työpanos voidaan suunnata todella tärkeisiin asioihin", Virtanen sanoo.
Hän ei usko, että priorisointi eli etusijalle asettaminen murentaisi ihmisten oikeusturvaa.
"Tietenkin joku yksittäinen asianomistaja saattaa ajatella, että juuri se hänen juttunsa on maailman tärkein. Me joudumme kuitenkin asettamaan asiat laajempaan kokonaisuuteen. Kaikkeen ei kerta kaikkiaan ole aikaa", Virtanen sanoo.
Virtanen uskoo myös kirjallisen menettelyn lisäämisen helpottavan tilannetta. Viime kuussa Oulun viraston alueella siirrettiin viiteen käräjäoikeuteen 410 haastehakemusta. Syyttäjät esittivät niistä 195 tapausta kirjalliseen menettelyyn.
Virtanen pitää määrää jopa yllättävän suurena.
"Se ylittää jopa valtakunnalliseksi tavoitteeksi asetetun 30-40 prosenttia. Koko valtakunnassa ollaan vasta noin 25 prosentin tuntumassa", Virtanen sanoo.