Sooloilua ensi-illassa 28.12. Raja 1918 parhaillaan elokuvateattereissa.
Lauri Nurkse, 29, vaikuttaa todella nauttivan työstään elokuvan parissa. Sooloilua-esikoisohjauksen pr-kiertue ei ole tuntunut pakkopullalta, kun on samalla päässyt näkemään suomalaisten kaupunkien elokuvateattereita. Vapaa-aika vierähtää sekin yleensä leffoja katsellessa.
Nurkse innostui elokuvasta varhain. Hän muistelee tiiranneensa Star Warseja, James Bondeja ja Teräsmiehiä jo alle kouluikäisenä. Ikää ei ollut tarpeeksi, mutta filmit tekivät lähtemättömän vaikutuksen.
Suhde liikkuvaan kuvaan syventyi, kun isä otti viikonloppuisin videokameran töistä kotiin pojalle leikkikaluksi. Pian innostus muuttui harrastukseksi, sittemmin opiskelujen kautta työksi.
"Halusin ensin näyttelijäksi, sillä en nuorena oikein hahmottanut, mitä ohjaaja tekee", Nurkse kertoo.
"Ohjaamisessa kiehtoo se, että se on niin kokonaisvaltaista ja isoa. Näyttelijä antaa suuren panoksen kuvausvaiheessa, mutta ohjaaja pääsee seuraamaan ideasta lopputulokseen."
Jotkut ohjaajat haluavat ylläpitää kuvauspaikalla pelon ilmapiiriä, mutta Nurkse luonnehtii itseään lempeäksi ja leppoisaksi esimieheksi. Hän pyrkii hakemaan asioita positiivisen kautta ja rakentamaan luovaa ilmapiiriä.
Tyyli on löytynyt ja kypsynyt muita ohjaajia tarkkaillessa näyttelijäpestien lomassa. "Olen aina hakeutunut sellaiseen paikkaan, että pääsen seuraamaan ohjaajaa ja juttelemaan valomiesten ja kamera-assareiden kanssa. Ja kun kuvaukset ovat olleet ohi, olen pyrkinyt pääsemään leikkaamoon kärpäseksi kattoon."
Ohjaajaesikuvakseen Nurkse nimeää Steven Spielbergin. "Spielberg on ehkä kliseisin mutta myös ainoa oikea vastaus. Hän on minulle kuningas. Hän on pystynyt tekemään älyttömän hienon tunneskaalan Schindlerin listasta Jurassic Parkiin ja Indiana Jonesiin", Nurkse selvittää.
"Hän on tehnyt myös hirveän visuaalista elokuvaa. Minulle on tärkeää, että elokuva näyttää hyvältä."
Jännityksen mestarilla Alfred Hitchcockilla oli tapana itsekin vilahtaa elokuviensa taustalla. Nurkse ei aio luoda omaa tavaramerkkiään siitä, että hän on kuvassa näkymättömän sivuhenkilön äänenä niin kuin esikoisessaan.
"Siihen tarvittiin ääntä, ja ajattelin, että minä voin ihan hyvin tehdä sen, niin ei tarvitse palkata ammattinäyttelijää sitä varten."
Ylipäätään Nurkse kokee olevansa valmiimpi ohjaajana kuin hän oli Cyclomania-elokuvan aikaan näyttelijänä. Silloin hän tupsahti täysin uuteen ja outoon maailmaan koekuvausten kautta. Nyt ala on tuttu.
"Olen määrätietoisesti rakentanut uraani tätä pistettä kohti. Olen koko ajan kerännyt kilometrejä tv- ja mainosohjauksilla."
Ensimmäiseksi pitkäksi ohjaustyöksi valikoitui Katja Kallion käsikirjoittama romanttinen komedia Sooloilua.
"Tykkäsin älyttömästi tarinan koskettavuudesta ja huumorista. Pidin myös painopisteen muutoksesta miehen ja naisen tarinasta kahden naisen väliseksi tarinaksi. Syvemmissä teemoissa ja draamassa oli haastetta komediaan keskittyneelle ohjaajalle."
Seuraavaksi Nurkse aikoo tarttua raadollisempaan komediaan, jota hän on työstänyt opiskelukavereittensa kanssa jo jonkin aikaa. Ohjaamisen lomassa Nurkse aikoo jatkaa myös näyttelemistä. "Nautin suunnattomasti näyttelemisestä. Se on ohjaamiseen verrattuna tosi rentouttavaa, koska siinä on vastuussa pelkästään omasta roolista", hän sanoo.
"Näytellessä myös oppii valtavasti ohjaamisesta. Vastaavasti en oikeastaan ollut näytellyt ennen Rajaa sitten Pahojen poikien, silti tuntui, että olin oppinut näyttelijänä, kun olin päässyt ohjaamaan ja keskustelemaan niin paljon näyttelijöiden kanssa."