NäyttelijäSara Paavolainen kiittää kotia ja koulua siitä, että ne kasvattivat hänet innostumaan elämän tarjoamista mahdollisuuksista. Esimerkiksi musiikki, runous ja arkkitehtuuri tulivat hänelle tutuiksi jo teini-iässä.
Näyttelijä Paavolaisesta taas tuli ikään kuin itseltä salaa.
"Olin hyvin ujo, ja minun oli helpompi tulla toimeen aikuisten kuin ikäisteni kanssa. Kun perhetuttavamme Outi Nyytäjä kuitenkin ehdotti teatterikoulun käymistä, uskalsin pyrkiä ja pääsinkin sinne opiskelemaan", Paavolainen selvittää.
Jo ennen teatterikoulua hän sai tilaisuuden näyttää kykyjään vakavan draaman tulkitsijana, kun hänet valittiin Ainon rooliin Kalle Holmbergin ohjaamaan Rauta-aikaan. Siitä pitäen kunnianhimoiset ja pitkäkestoiset televisiotyöt ovat olleet hänen suosikkejaan. Huojuva talo ja Venny ovat tällaisista tuotannoista parhaat esimerkit.
"Niissä on keskiössä perhe, joka on kuin yhteiskunta pienoiskoossa. Sain myös näytellä kummassakin osan, jossa pohdittiin naisen ja äidin roolin kehittymistä pitkän ajan kuluessa", Paavolainen kiittää.
Teatterityötä Paavolainen toki pitää suuressa arvossa, sillä elävän yleisön edessä näyttelijän taidot toden teolla vasta opitaan. Hän paljastaa tekevänsä roolin aina vain yhdelle katsojalle huolimatta siitä, kuinka monta heitä on paikan päällä.
"Jokainen katsoja on minulle äärimmäisen tärkeä, ja kunnioitukseni häntä kohtaan on erittäin suuri. Tällä tavalla toimien pystyn myös helpottamaan esiintymispelkoani."
Kotinäyttämöinään Paavolainen pitää Ryhmäteatteria ja Helsingin kaupunginteatteria, joissa hän on tehnyt useita isoja rooleja.
Pääosan urastaan hän on kuitenkin toiminut freelancerina, minkä haittapuolena ovat olleet toistuvat työttömyysjaksot.
"Toisaalta vapaana näyttelijänä voin roolin saadessani olla varma, että juuri minut on tähän osaan haluttu. Kun sitten tekee työnsä suurella intohimolla, saattaa joku olla minusta uudestaankin kiinnostunut", Paavolainen korostaa.
Tulevaisuutta freelancerina ei kuitenkaan voi juuri suunnitella etukäteen.
"Tällä hetkellä odotan joka tapauksessa innolla ensi syksynä Helsingin kaupunginteatterissa alkavaa yhteistyötä ohjaaja Raila Leppäkosken kanssa. Hän on ohjannut minua paljon ennenkin ja on tärkein henkilö näyttelijätaiteeni taustalla."
Omaa yksityistä rooliaan äitinä Paavolainen pitää kuitenkin elämänsä tärkeimpänä. Hänen kolmesta lapsestaan esikoistytär Saimi on kehitysvammainen. Sen myötä hän on osallistunut uutterasti vammaisten hyväksi tehtävään työhön.
Viime vuonna Paavolaisella kypsyi päätös lähteä mukaan myös politiikkaan, ja hän tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon SDP:n riveistä.
"Olen todella kiinnostunut politiikasta ja arvostan sen parissa tehtyä työtä, koska se on erittäin vanhanaikaisella tavalla ja kiistattomasti vastuun kantamista, joka alkaa privaatissa elämässämme olla turhan usein hakusessa. Tämä näkyy ikävällä tavalla muun muassa lasten ja nuorten pahoinvointina."
Ismo Malin, STT