Suomalaiset yliopisto-opiskelijat vierastavat edelleen julkista esiintymistä, sillä esiintyminen ja arvioinnin kohteeksi joutuminen koetaan hyvin kuormittaviksi.
Kaksi kolmesta opiskelijasta pitää esimerkiksi seminaariesitelmän valmistelua ja esittämistä hyvin stressaavana.
Esiintymistilanteissa jännittäminen, sosiaalinen ahdistuneisuus, pelot ja kriittisen arvioivan palautteen vastaanotto tuntuvat monista vaikeilta ja ylivoimaisilta.
Opiskelun kuormittavuutta on mitattu Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa tutkimuksessa. Raportin tuloksia on tarkoitus hyödyntää yliopistokoulutuksen kehittämisessä.
Nykymuodossaan opintojen ohjaus on hajanaista. Varsinkin opintojen keskivaiheissa ohjausta kaivattaisiin lisää.
Psykologian tohtori Eeva Kallion tekemässä tutkimuksessa haastateltiin yli 400 yliopisto-opiskelijaa vuosina 2001—2002.
Ajatusponnistelu, arvioinnin kohteeksi joutuminen ja esiintyminen nousivat kuormittavuutta arvioivissa vastauksissa pinnalle. Tukalia tilanteita koetaan, kun valmistellaan muun muassa pro gradua, esitelmiä, kirjallisuuskatsauksia ja oppimispäiväkirjoja.
Opiskelijat kuitenkin pitävät sosiaalisen kanssakäymisen muodoista, kuten keskustelusta opettajien ja ohjaajien kanssa, keskustelusta opetustilanteissa, ryhmätehtävistä ja paritöistä.
Kallion tutkimuksessa ilmeni selkeitä eroja mies- ja naisopiskelijoiden välillä. Miehet tuntevat naisia useammin hallitsevansa opiskeltavan tietomäärän ja suunnittelevat opintonsa itsenäisemmin. Miehet kokevat myös neuvottelut ohjaajien ja opettajien kanssa ja uudet oppimisympäristöt helpommiksi kuin naiset.
Ajoittaisista tukalista vaiheista huolimatta pääosa eli yli 90 prosenttia Jyväskylän yliopiston opiskelijoita on opiskeluunsa tyytyväisiä. Heiltä jää aikaa myös opiskelijaelämälle.
Keskimäärin yliopisto-opiskelijat käyttävät opintoihinsa 20 tuntia viikossa. Lähes puolet opiskelijoita ilmoittaa käyvänsä töissä opintojen ohella, mikä vaikuttaa opintoihin käytettyyn aikaan ja viivyttää valmistumista.