Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Smart-1-kuuluotain on siirtynyt Kuun kiertoradalle suunnitellun aikataulun mukaisesti tiistain vastaisena yönä. Luotaimessa on mukana kaksi suomalaista mittalaitetta, jotka pääsevät tositoimiin tammikuussa 2005.
Luotain on matkannut laukaisuhetkensä 28. syyskuuta vuonna 2003 jälkeen yli 80 miljoonaa kilometriä. Luotaimella on kaksi tärkeää tehtävää: se testaa uutta teknologiaa ja kerää tietoa kuun pinnalta kuun synnyn selvittämiseksi.
Tärkein uutuus on ksenonkaasulla toimiva ionimoottori. Moottori käyttää erittäin vähän polttoainetta, ja on hyvin kevyt ja tehokas. Jos moottori osoittaa toimivuutensa avaruudessa, se avaa uusia mahdollisuuksia pitkille planeettalennoille, joissa polttoaineen määrä on suuri rasite. Ionimoottorin työntövoima on heikko, vain puhalluksen luokkaa, ja siksi aluksen vauhti kasvoi aluksi hitaasti.
Koska avaruudessa ei ole kitkaa, vauhti on kiihtynyt ajan kuluessa. Lokakuun puolivälissä Smart-1 teki viimeisen pitkän kiihdytysajon, joka vei sen kuun vetovoiman piiriin.
Suomalaislaitteilla tutkitaan Kuun pintaa
Smart-1 kiertää kuuta satelliittiradalla kuuden kuukauden ajan ja kerää tietoja kuun pinnan kemiallisesta rakenteesta. Tietojen avulla tutkijat toivovat pystyvänsä selvittämään kuun syntyhistoriaa. Ensimmäisiä tutkimustuloksia odotetaan tammikuussa 2005.
Smart-1:ssä on kaksi suomalaista mittalaitetta. XSM (X-Ray Solar Monitor) -mittalaitteen on suunnitellut Helsingin yliopiston Observatorion suurenergia-astrofysiikan tutkimusryhmä ja sen on valmistanut suomalainen Oxford Instruments Analytical Oy (Entinen Metorex International Oy).
XSM-röntgenspektrometri tutkii kuun pintaan kohdistuvaa röntgensäteilyä ja määrittää brittiläisen DCIXS-laitteen kanssa kuun pinnan koostumusta.
Ilmatieteen laitoksen suunnittelema SPEDE (Spacecraft Potential, Electron and Dust Experiment) mittaa aluksen ionimoottorin päästöjä ja tutkii avaruusaluksen ympäristöä.
SPEDE tekee myös tieteellisiä havaintoja avaruusplasman tiheydestä ja pölyvirtauksesta maan ja kuun ympäristössä.
Smart-1 -luotain on maksanut yhteensä 100 miljoonaa euroa ja sen suunnittelu ja valmistus kesti kolme vuotta. Tekes on rahoittanut Smart-1 -hanketta 2,3 miljoonalla eurolla.