Euroopan avaruusjärjestö Esan johtaja Hans Kappler toivottaa suomalaisastronautin tervetulleeksi järjestön avaruusohjelmaan.
Syy, miksi suomalaisia ei ole avaruudessa käynyt, on Kapplerin mukaan varsin luonnollinen "Suomi liittyi järjestöön vasta vuonna 1995. Maaltamme ei ole myöskään irronnut rahoitusta oman astronautin koulutukseen." "Hirveän kallistahan oman astronautin kouluttaminen ei ole. Puhutaan miljoonista euroista. Suomi on kuitenkin monilla muilla tavoin mukana järjestössä, ja teidän vahvuutenne on teknologia sekä navigointipuolella että elektroniikassa", järjestön teknologiajohtaja sanoo.
Kappler listaa Euroopan avaruusjärjestön tärkeimmiksi jo käynnissä oleviksi projekteiksi Ariane -raketinlaukaisujärjestelmän parantamisen, kansainvälisen avaruusasema ISS:n jäsenyyden ja ensi vuonna laukaistavan maata tutkivan Envisat-satelliitin kehitystyön.
Näissä kaikissa Suomi on osaltaan mukana samoin kuin vuonna 2007 radalleen laukaistavan Blanck-luotaimen rakentamisessa.
"Suomen kannattaa jatkossakin satsata Esan satelliittikehittelyyn, sillä satelliitit ovat etenkin viestintäteknologian tärkeimpiä kivijalkoja", Kappler esittää.
Kappler uskoo, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa Esalla ja muilla avaruusjärjestöillä on pystyssä Mars-projekti, jossa valmistellaan miehitettyä lentoa punaiselle planeetalle.
"Uskon, että ihminen astuu Marsin pinnalle ehkä 40–50 vuoden kuluttua. Se vaatii kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä, eikä edes amerikkalaisten Nasa pystyne lentoon yksin."